Pielisen Karjala ja karjalan kieli (päivitetty)

alkup. 30.9.2023

Faravid
Novgorodin tuohikirje nro 292 karjalan kielellä ja samalla vanhin itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettu dokumentti (1250 luvulta).Teksti on kirjoitettu kyrillisillä kirjaimilla.
karjalaispäällikkö Luka Räisänen johti Pielisjärveä 1500-luvulla.

Alue oli muinais-karjalaisten elin aluetta.. esim. 1556 Nurmeksen “perusti” 50 karjalaista, joista tiedetään 4 lähteneen (Ivan Pavil Pulkkilainen, Terenti Vasili Pörtsynen (paikallistarinoissa Tero Pörtsynen), Abram Aleksej ???, Feodor Afanasi Orrojev) kun Käkisalmen alue siirtyi Ruotsin alle.. Mutta alue uudisasutettiin muun valloitetun Länsi-Karjalan tavoin ja osa “vääräuskoisista” menetti talonsa tai teloitettiin…
Ruotsin vaikutus ei karjalaiskauppiaan Nousia Venäläisen (1555-1556) mukaan näkynyt esimerkiksi Pielisen seudulla, vaan alkoi vasta Vuokatin jälkeen Nuasjärvellä.

1581 Pontus de la Gardie sai aikaan Käkisalmen valloituksen, jonka jälkeen sen läänikin joutui Ruotsin valtaan suurimmaksi osaksi. Tähän osaan ei kuulunut kuitenkaan Pielisen ympäristö, vaan se uhmasi koko sodan ajan valloittajaa käyden omaa sotaansa tätä vastaan.

Pielisjärvi, Ilomantsi ja Suojärvi pysyivät kauan irti Ruotsin kruunusta. Mahdollisesti vielä Räsäinenkin kävi sissisotaa, sillä vuonna 1612 eräs sen niminen ryösti vouti Hans Pryssin. Vasta n 1616 uusi vallanpitäjä sai otteen Pielisen pogostasta käytyään sitä ja Ilomantsia vastaan sotaa mm. Eteläisimmistä Pohjois-Karjalan pitäjistä kootuin talonpoikaisjoukoin.

Lieksan entinen kaupunki Brahea rakennettiin Vienan Karjalan kaupankäyntiä varten. (1653-1681)
Ruptuurisota 1656–1658

Nurmekseen ja Braheaan tuli "ruotsien" skanssi Käkisalmen "ryssien" torjuntaan..

Alueella on nimeltään ennestään säilyneitä karjalan kielisiä paikkoja kuten: Uuro, Putrakko, Rosvohotu, Ruosmanjärvi, jne..

Sivakassa on säilynyt itkukivi ja muinaiskalmisto. Karjalaisortodoksi otti karjalaiset pakanalliset tavat ja muutti tapojen sisällön kristilliseksi. Myös kirkon organisointi oli heikkoa..

Sarkasodan aikana Pielisen kansanvihaama veronvuokraaja Simon Affleck oli Kajaanissa

"'ryssät' ja heihin liittyneet Nurmeksen talonpojat polttivat ryöstöretkensä yhteydessä Turunkorvan kartanon ja veivät Affleckin vaimon ja lapset vangeiksi."

"Simon Affleckista haluttiin päästä eroon vaikka “ryssän” avulla. Affleckin paikallistasolla solmima rajarauha rikottiin, kun hän oli käymässä Viipurissa. Pielisjärveläiset ja mukaan värvätyt ilomantsilaiset hiihtivät rajan yli Kitsin kylän kautta ja ryöstivät ja polttivat muutamia taloja Repolan Lentieran ja Tuulivaaran kylistä. Ainakin yksi Lentieran asukas surmattiin. Hävitys- ja ryöstöretken pääasiallinen motiivi oli houkutella vihollinen kostoiskuun Pielisen skanssia ja Lieksan hovileiriä vastaan."

1828 Loru-Lentruut matkaa Karjalassa ja kirjoittaa Kalevalan ensimmäisen version… ”Kalewala – Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinoisista ajoista”

Nurmeksessa on Elias Lönnrotin puisto... Lönnrot vieraili Nurmeksessa usealla runonkeruumatkallaan...

Heimosodat 1918–1920 ja 1921–1922 – n. 20 000 karjalaispakolaista tuli Suomeen..

Pielisen seudulle tuli enimmäkseen karjalakielisiä pakolaisia Repolasta ja Porajärveltä
Karjalaisten suurnimenmuutto (suomalaistamispolitiikka)

Alue sai karjalankielistä vahvistusta sotien jälkeen kun Raja-Karjalan Suojärven evakot sijoitettiin alueelle
Alueelle syntyi karjalankielisiä kehitysalueita/uudisasutuksia kuten Vieki (Lieksa), Rasimäki (Valtimo), ja Bomba (Nurmes)…
- http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/22/katoavaa-karjalaisuutta
  "Nurmeksen ja Lieksan välimailla asuva 94-vuotias Vasili Peiponen esitellään ohjelmassa yhtenä viimeisistä kertovan kalevalaisen runon taitajista Suomessa." (1972)
- http://yle.fi/uutiset/karjalaisuus_elaa_rasimaella/6908726
  "Suomen suurimmassa siirtokarjalaisten raivaamassa asutuskylässä, Rasimäellä, puhutaan edelleen karjalan kieltä." (2013)
Nurmeksessa on karjalan kielen kursseja, ja oli lapsille Suomen ensimmäinen karjalan kielipesä
Valtimolla on karjalankielinen muskari Linduzet

Lähettänyt Linduzet 7. syyskuuta 2015

Lähettänyt Linduzet 23. lokakuuta 2015

Nykyisin Ylä-Karjala (Nurmes ja Valtimo) luetaan yhdeksi merkittävämmäksi karjalankielisistä paikoista. (EU:n ELDIA-projekti)

Meččyniekan Syväin - Metsästäjän Sydän