Meččyniekan Syväin - Metsästäjän Sydän

Pienisuurikylä

Miten Nurmeksen Porokylä sai nimensä?

Maanantaina 20.7.1891 Nurmeksen kirkonkylä oli yksi Suomen suurimmista, tiheään rakennettu kirkkomäen ympärille. Kesä oli kuuma ja kuiva, ja kylä oli täynnä väkeä, sillä oli makasiinipäivä.

Vähän kello kolmen jälkeen iltapäivällä tuli näkyi juuri valmistuneen kellotapulin luukussa. Syytä ei saatu koskaan selville. Neljännestunnissa koko kylä oli tulessa. Ihmiset pakenivat lammen rannalle ja veteen, ja naiset ja lapset soudettiin veneellä lammen toiselle rannalle. Kun rannalle kootut asiakirjat alkoivat palaa, ne pelastettiin uimalla, ja uimarin piti pitää nahkalevyä kasvojensa suojana. Kihlakunnan arkisto pelastui suurimmaksi osaksi.

Kolmessa vartissa kylä oli poroa: kirkko, tapuli, käräjätalo, kansakoulu ja lähes neljäkymmentä taloa. Yön ihmiset viettivät niityillä. Kauppala, pappilat ja pitäjän makasiini säästyivät. Apua tuli kaukaa: Leppävirran Sorsakoskella pidettiin juhla palossa kotinsa menettäneiden hyväksi, ja muualla ommeltiin heille liinavaatteita.

Ketään ei kuollut. Kylä rakennettiin uudelleen, ja sitä alettiin kutsua Porokyläksi. Uusi kirkko, yksi Suomen suurimmista, valmistui kauppalaan 1896. Porokylä on yhä Nurmeksen toinen keskus.

Kiitos katsojalle, joka ehdotti tätä tarinaa.

Lähteet: Uusi Savo 23.7.1891, Turun Lehti 23.7.1891, Savon Viikkolehti 24.7.1891, Savo-Karjala 24.7.1891, Päivälehti 25.7.1891, Karjalatar 11.8. ja 18.8.1891, Pohjois-Karjala 12.5.1900 (digi.kansalliskirjasto.fi); fi.wikipedia (Nurmes, Porokylä, Nurmeksen kirkko).