Itäsuomalainen suurperhe

19.10.2016

Itäsuomalaista suurperhettä on verrattu Itä-Eurooppalaiseen / Aasialaiseen perhejärjestelmään

"Itäsuomalainen suurperhe ei ollut mikään poikkeusilmiö. Se oli osa laajaa itäistä perhejärjestelmää, joka oli tyypillinen Venäjällä ja muissa Itä-Euroopan maissa. Kiinassa ja Intiassakin oli saman tyyppinen perhejärjestelmä," - tutkija Kirsi Sirén 1999

Eastern Finnish / Karelian extended family was part of eastern family system. paralleled to Eastern European / Asian family like chinese or indian.

"Esiteollisen ajan suurperhe, jossa useat avioperheet asuivat yhdessä, ei yleisyydestään huolimatta kelpaa alkuperäiseksi perheen malliksi, sillä se oli yleinen lähinnä Itä-Euroopassa, kun taas Länsi-Euroopassa useimmat ihmiset ovat tunnettujen tietojen mukaan asuneet yhden avioparin perheissä. Suomessa asian laita oli samalla tavalla, eli perheet olivat länsiosissa maata pienempiä ja suurperhe yleinen lähinnä Itä-Suomessa, mutta lähinnä suurperheiden esiintyminen on liitetty vaikeisiin tuotanto-olosuhteisiin, etenkin työvoimaa vaatineeseen kaskiviljelyyn, joten tämä perhemuoto yleistyi lännessäkin aina esim. katovuosien korvalla, mutta hävisi taas nopeasti parempien aikojen koittaessa. (Takala, P. 1993, 577-578) Hyvin samanlaisia päätelmiä esittää myös Jallinoja (1985, 62-64), joka toteaa suurperheen olleen selkeästi itäsuomalainen ilmiö ja alkaneen instituutiona hävitä 1800-luvun kuluessa, kun suurperheille ominaista maan yhteisomistusta alettiin syyttää tehottomuudesta ja kun metsiä kuluttavaa kaskiviljelyäkin kohtaan alkoi kohdistua yhä suurempaa arvostelua." http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/opett/pg/kontturi/3.htm

"V:n 1820 henkikirjain mukaan eli yhtiömies talossa tavallisesti vain oman yksityisperheensä kanssa. Mutta yhtiömieenkin perhe saattoi helposti paisua suurperheeksi ja joskus mainitaan yhtiömiehen luona hänen vanhempiaan, veljiänsä, sisariansa ja muita omaisiansa, kotivävyjä, jopa ottolapsiakin. Näissä tapauksissa oli yhtiö täydellinen perhe-, jopa suurperheyhtiö." - Väinö Voionmaa: Suomen karjalaisen heimon historia, Helsinki 1915, sivut 437-447. 

1. heimohmo - eri sukujen yhteisö, suom. heimo
• ei tarkoita että he puhuivat samaa kieltä vaikka kuuluivat samaan heimoon
2. heimo - suom. suku
• heimonnimi = sukunimi
3. heimokunta - suku jakaantuu pienempiin haaroihin muodostaen sukuryhmiä
• heimokunnannimi = sukunimi
• heimonkanta - "sukupuu," suvusta
4. pereh - suurperhe

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/10/perinne-vs-perinne.html

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/01/perinteisen-karjalaistalon-hierarkkia.html

Kui äijästi suuri pereh ottau ozua kaleval'azeh perindön säilymizes??


http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/opett/pg/kontturi/3.htm
http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/30.huhtikuu/FAMI1799.HTM

TIETOKIRJALLISUUTTA SUURPERHEESTÄ

• Suuresta suvusta pieneen perheeseen : itäsuomalainen perhe 1700-luvulla - Sirén, Kirsi (1999)
• Vienankarjalainen perhelaitos 1600-1900 - Pöllä, Matti (2001)
• Suurperhe karjalaisessa työyhteisössä - Karjalainen suurperhe sosiaaliantropologian ja sosiaalipsykologian valossa - Kalevi, Piha (1964)
• Uusi suurperhe - katiska vai turvaverkko? - Aukia, Pekka & Manninen, Kirsti (1999)