YLE Karjalan kielen seura haettu konkurssiin

https://yle.fi/uutiset/3-11483429

Karjalan kielen seura haettu konkurssiin
Talousvaikeuksiin joutunut kieliseura on haettu konkurssiin torstaina. Seura on jo kesällä ajanut toimintansa alas.

Karjalan kielen seura on haettu konkurssiin.

Julkisen maksukyvyttömyysrekisterin mukaan yhdistyksen konkurssihakemus on jätetty vireille torstaina Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen.

Konkurssin hakija on Toimisto Bonus -niminen yritys Liperistä.

Karjalan kielen seuran sihteeri Juha Kotipelto ei halua kommentoida konkurssiasiaa eikä sitä, miten hakemuksen tehnyt yhtiö liittyy kieliseuraan.

Yle ei tavoittanut hakijan edustajaa tai yrityksen asianajajaa.

Kotipellon mukaan seuran hallitus kokoontuu mahdollisimman pian käsittelemään asiaa.

Yle kertoi kuukausi sitten, että Karjalan kielen seura on rahapulassa keskeyttänyt toimintansa ja luopunut toimistostaan Joensuussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei avustanut seuraa tänä vuonna. Ministeriö haluaa selvittää, mihin yhdistys on käyttänyt edellisinä vuosina saamansa valtionavustuksen.

Seura on perustettu 25 vuotta sitten elvyttämään karjalan kieltä ja kulttuuria.

Dragon's heaven - Moebius tyylinen anime

kummasta

Nurmes oli Suomen ensimmäinen omana, maalaiskunnasta erillisenä kuntana toiminut kauppala, sillä aiemmin perustetut Ikaalinen ja Iisalmi olivat epäitsenäisiä kauppaloita.


Itsenäinen kauppala oli poliittisesti äärioikeisto kun maalaiskunta oli väljempi...

"Ennen kuntaliitosta kauppalan poliittinen rakenne oli hyvin oikeistolainen. 1930-luvulla kunnallisvaaleissa eniten kannatusta sai isänmaallinen kansanliike. Sodan jälkeen suosituimmat puolueet olivat liberaalinen kansanpuolue ja kokoomus. Sen sijaan SKDL ei saanut koskaan yhtään valtuutettua kauppalan valtuustoon ennen maalaiskunnan liittämistä. Maalaiskunnan liittämisen jälkeen suurimpia puolueita Nurmeksessa ovat olleet keskusta ja SDP."

mehustin

malli tuotu 1950-luvulla Saksasta

fingliin kielen sanastuo

ruuma - huone
kaara - auto
lumperi - puutavara
piiri - olut, kalja
rapoli - ongelma
karpetsi - roska(t)
vörnitseri - huonekalu
leijata - pelata, soittaa
sauveri - suihku
kaluna - gallona
hanteli - kahva
reimi - kehys
heerkatti - hiustyyli
loijari - lakimies
raikki - isku, lakko
touvi - hella, liesi
rosseri - kauppa
reitti - suora
raippi - raita, juova
meitin haussi - meidän talomme
reisi - hullu
piirikäki - oluttynnyri
ilmapiika - lentoemäntä
aluveetari - hissi
kreini - nosturi
peivata - päällystää katu
laisi - ajokortti
haali - seuratalo
lokari - metsätyömies
maini - kaivos
paanari - työtoveri
paana - navetta
lunssi - lounas
leeki - järvi
milkki - maito
äpyli - omena
krämma - isoäiti
airikset - irlantilaiset
sainamanni - kiinalainen (engl. Chinaman)
offiisi, ohviisi tai oviisi -  toimisto
panana, pinana, pinaani, punaanus - banaani
muusi - kanadanhirvi
sipmunkki - maaorava
larmi - hälytys
fikeerata - ajatella, miettiä

http://metsastajan-sydan.blogspot.com/2015/07/finglish-sanastoa.html


The majority of immigrants to America came from Ostrobothnia and the Northern Ostrobothnia areas in western Finland; over sixty percent of all emigrants who left the country between 1893 and 1920 came from the provinces of Vaasa and Oulu. Many other Finnish immigrants were from the provinces of Savonia and Tavastia, and the Finnish spoken in North America also reflects those dialects.

Ensimmäisen siirtolaispolven amerikansuomalaisten puhe erosi suomensuomalaisesta puheesta vain sanastoltaan, sillä rakenteeltaan suomesta hyvin poikkeavana englannin kieli ei muulla tavoin voinut yksikieliseen suomalaiseen vaikuttaa. Toisen ja kolmannen polven puheessa alkoi kieleen jo ilmaantua myös muutoksia lauseiden rakenteessa. Muutoksia olivat esimerkiksi sijajärjestelmän muutokset, jotka näkyivät subjektin ja objektin sijan valinnassa, ajan- ja paikanilmauksissa sekä rektiosuhteissa. Muita muutoksia olivat esimerkiksi omistusliitteiden pois jääminen, erilaiset inkongruenssitapaukset, omaleimainen passiivin muodostus, eräät infinitiivirakenteet sekä poikkeavat sivulause- ja sanajärjestystyypit.

Amerikanenglannista otettujen lainasanojen äänteet mukautettiin yleensä suomen kieleen. Tutut konsonantit h, j, k, l, m, n, p, t ja v säilyivät yleensä samoina. Konsonantit g, d, b ja f saattoivat säilyä sellaisinaan tai korvautua äänteillä k, t, p ja v. Suhu-s (ʃ) ja soinnillinen z korvattiin yleensä s:llä. Soinnilliset ja soinnittomat dentaalispirantit, jotka englannissa merkittiin th, korvautuivat yleensä t:llä. Affrikaatat tʃ ja dʒ korvattiin ts:llä tai s:llä, ja w korvattiin v:llä tai u:lla.

Sananalkuisten konsonanttiyhtymien edustus riippui puhujan lähtöseudun murteesta. Länsimurretaustaisilla sananalkuinen kaksoiskonsonanttisuus oli yleistä, kuten sanassa plänketti < blanket ’huopa, peite’. Sanansisäinen konsonanttiyhtymä hajosi joskus eri tavuihin, kuten sinkeli < single ’yksinäinen, naimaton’.

Vokaalit korvautuivat amerikansuomessa huomattavasti epäsäännöllisemmin kuin konsonantit. Esimerkiksi clerk ’myyjä’ saattoi olla klarkki, klerkki, klärkki tai klörkki. Joskus painoton alkuvokaali putosi pois, kuten sanassa larmi ’hälytys’ (engl. alarm).



Frank ja Wilbert oli Saran kanssa kaaralla käymäs vilitsis. Ne kävi haartveerstooris ostamas loonmouverin ja Sara kävi ottaan heerkatin piutisaluunasa. Kun ne tuli haussiin, niin mamma laitto äpylipaita. - Frank ja Wilbert olivat Saran kanssa käymässä autolla kylässä. He kävivät rautakaupassa ostamassa ruohonleikkurin ja Sara kävi laitattamassa kampauksen kauneushoitolassa. Kun he tulivat kotiin, äiti laittoi omenapiirakkaa.

Pussaa se peipipoki kitsistä petiruumaan - Työnnä ne lastenvaunut keittiöstä makuuhuoneeseen

american finnish


finglish began in 1800s but after the 1950s start to disappear




KRL:
fingliššu / finglii - amerikansuomi / fingliska / fingelska / finglish
finglikko / finglilaine - amerikansuomalainen

karjalani karjalani


Akseli Kustaa Rauanheimo

Akseli Kustaa Rauanheimo (vuoteen 1906 Axel Gustaf Leonard Järnefelt; 27. maaliskuuta 1871 Nurmes – 19. toukokuuta 1932 Montreal, Kanada) oli sanomalehtimies, konsuli, kansanedustaja ja kirjailija. Rauanheimo asui Yhdysvalloissa 1893–1898, 1918–1920 ja Kanadassa 1920–1932.

  • Rauanheimo oli New Yorkissa New Yorkin Lehden toimittajana 1893–1894 
  • Siirtolainen-lehden päätoimittajana 1894–1898
  • Suomeen palattuaan hän oli päätoimittajana Uusimaa-lehdessä 1900–1901
  • Viipuri-lehdessä 1902–1904
  • Suomen Virallisessa Lehdessä 1905
  • Lahti-lehdessä 1906–1907
  • Uudessa Suomettaressa Rauanheimo oli päätoimittajan apulaisena 1908–1913 ja päätoimittajana 1913–1915. 
  • Rauanheimo oli elintarvikeministeriön osastonjohtajana 1918 
  • Suomen hallituksen tiedonantotoimiston (Suomi-Bureaun) johtajana New Yorkissa 1920. 
  • Hän oli Suomen ensimmäinen konsuli Montrealissa 1923–1925, toimien pääkonsulina 1925–1932 
  • Viron konsulina Kanadassa 1927–1932. 
  • Rauanheimo oli myös Amerikansuomalaisten keskusliiton puheenjohtaja.

YLE Karjalan kielen seura haettu konkurssiin

https://yle.fi/uutiset/3-11483429 Karjalan kielen seura haettu konkurssiin Talousvaikeuksiin joutunut kieliseura on haettu konkurssiin to...