Nurmeksen paikallishistorian aikakausia

19.12.2016

ESIHISTORIA

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/12/nurmeksen-kampakeramiinen-kulttuuri.html

MUINAIS-KARJALAN AIKA
Nurmeksen 1. karjalan kieliset asukkaat.
http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2017/01/muinais-karjala-novgorodin-tasavalta.html

• Pielisen pogosta (pogosta, pitäjän karjalais-venäläinen nimitys, aluehallinnollinen yksikkö)

Ruotsin vaikutus ei Nousia Venäläisen mukaan näkynyt esimerkiksi Pielisen seudulla 1500-luvulla, vaan alkoi vasta Vuokatin jälkeen Nuasjärvellä.

Novgorod republic

UUDET ASUKKAAT TULEVAT - RUOTSIN VALLAN ALLA

https://sok.riksarkivet.se/nad?postid=Arkis%20ef747aa4-9903-4864-9b61-4afc3709a79c

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/12/nurmes-tuli-osaksi-ruotsia-yhdessa.html

"KREIVIN AIKA"
1637 - 1680
Per Abrahamsson Brahe nuorempi aka. Pietari Brahen omistusaikaa.
Hän osti komissaario Henrik Cronstiernalta Käkisalmen läänistä Pielisen pogostan. Hän pyrki pitämään alkuperäisiä karjalan kielisiä asukkaita Pielisellä, kun suunnitteli kaupankäyntiä Vienan Karjalaan ja perusti Brahean porvaristo-kaupungin

Sotakomissaario Henrik Cronstierna olisi halunnut saattaa kaikissa läänityksissään voimaan maaorjuuden, joka oli ollut voimassa kaikissa Itämerenmaissa keskiajasta lähtien - joten aluksi kävi hyvin.

PUHEKIELINÄYTE "Kyll sie hoikkapohkie herr Lauriht piäsit, mut kyll myö siut viel yllämmö." - 1655 sissit huutaneet Lauritsa Laurinpoika Hallitiukselle joka oli piiloutunut Lieteniemeen (nyk. Nurmeksen satama) (Nurmeksen Historia, s.82 - Veijo Saloheimo - 1953)

Kreikkalaiskatollisuus otettiin vielä 1650-luvulla huomioon tasavertaisena luterilaisten kanssa, mutta kreikkalaiskatollisilla ei kuitenkaan mainita yhtään virkamiestä, joten todellisuudessa sai luterilainen kirkko laajentaa vaikutustaan minkäänlaisetta kilpailutta.
- Brahean kaupungissa mainitaan olleen tsasouna.

"KRUUNUNVUOKRAAJAIN AIKA"
1681 - 1725
Salomon Ehnberg ja Simon Affleck aka. "Simo Hurtta"

Brahea lakkautettiin jo vuonna 1681 ison reduktion yhteydessä, vain vuosi kreivi Brahen kuoleman jälkeen. Pielis­järven alue liitettiin Käkisalmen lääniin, jonka maa­herran Hindrich Piperin käskystä Brahean kaupunki hävitettiin. Lopullisesti kaupungin hävitti Pielisjärven pitäjän vuonna 1685 kruunulta vuokrannut Salomon Ehnberg: kaupungin talot purettiin ja alue kynnettiin pelloksi.

Salomon Ehnberg vuokrasi v. 1693 Sortavalan ja lähti sen pormestariksi. Simon Affleckista tuli virallisesti kruununvuokraaja v.1695

- Affleck oli riidoissa appinsa kirkkoherra Petrus/Pietari/Pekka/Petteri Härkäpään (Pehr Herkepaeus) - tavankansan puhemiehen kanssa joka vaikutti varmaan hänen maineeseensa "Simo Hurttana"

"Pielisjärven käräjät 23.–28.2.1703 s. 39 (Leutnanten Edell och mannhafftig Simon Affleck gaaf Rätten tillkenna det han denne Rättz undfångne Citation till Probsten här sammastädes Ehrewyrdig H: Pehr Herkepæus att swara honom utj åthskillige grofwe måhl haar låtit honom utj Wijborg d: 18 Jan: nästledne genom Stadz Fiskalen der sammastädes Zacharias Krook tillställa och der öf:r bem: Krookz Attest innelade, men beklagade sig att bem:te Probst sig nu eij infunnit uthan å sin heemreesa ifrå Wijborg stannat denne Tingz tijdh utj Nyslott derest han nu sig skall upehålla), 50 (Sedan beswärade sig Leutnanten Affleck det Probsten Herkepæus kallat honom frånwarande i Nurmis by Och sedermehra allestädz i Sochnen till een Mördare); KA mf. ES 1801 (gg 24)" - http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U346

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/12/porokylan-hurtanjoki-fiktiota.html

Härkäpää tuli kirkkoherraksi v. 1689

Härkäpää oli toistamaata kuin edeltäjänsä Hallitius. Härkäpää piti kiinni tiukasti saatavistaan erehtyen siinä laittomuuksiin.  Niinpä syytettiin rovastia v. 1692 siitä, että hän oli kieltänyt ehtoollisen niiltä, jotka eivät olleet antaneet hänelle kyytiä vaadittaessa,

erimielisyydet ja jyrkkä kantansa Affleckia kohtaan sai talonpojat hänen puolelleen.

- 1680-luvulla Nurmekseen perustettiin kapakka Nurmeksen kirkon lähelle. Vuokraaja sai kuitenkin kilpailijan itse rovastista, jota syytettiin v. 1703 krouvin pidosta ja viinan myynistä pitäjällä lukkarin ja suntion kanssa.
- Rovastia itseäänkin syytettiin juopottelusta

Härkäpää kuoli 1710 ja Härkäpään jälkeen kirkkoherraksi tuli Jöran Wallius, mutta tämä oli enimmän osan aikaa vankina Käkisalmessa ja kuoli 1719.

Sodan jälkeen tuli Joakim Cleve mutta tämä ei ehtinyt vaikuttaa.

Kirkonkäynti oli velvoollisuus jota ei sopinut laiminlyödä - elettiin ankaraa puhdasoppisuuden aikaa. Viipurin tuomiokapuli määräsi tehtäväksi kuhunkin kirkkoon penkkijärjestyksen v. 1686, jotta jokaisella talolla olisi oma sijansa kirkossa ja jotta kunkin ahkeraa kirkonkäyntiä voitaisiin valvoa. Tätä määräystä ei kuitenkaan noudatettu Nurmeksessa silloin eikä myöhemminkään.

"STENIUS-PAPPIEN AIKA"
1740 - 1809
Jakob Stenius vanhempi aka. "Korpi-Jaakko" & Jakob Stenius nuorempi aka. "Koski-Jaakko"

1740-1766 - Talousmiehenä tunnettu Pielisjärven kirkkoherra vanhempi Jakob (14. maaliskuuta 1704 Pirkkala – 20. tammikuuta 1766 Pielisjärvi) raivautti Pielisjärvellä soita ja korpia niityiksi ja pelloiksi saaden tästä "Korpi-Jaakko" lisänimensä.

Omista tiloistaan, Nurmeksen pitäjän Hyvärilästä, Kuokkasten­koskesta ja Särkivaarasta, hän kehitti esikuvatiloja. Hän edisti myös kansanopetusta hankkimalla Pielisjärvelle pitäjänkoulumestarin ja pyrki parantamaan kansan lukutaidon omaksumista jopa jalkapuurangaistusten uhalla. 

Uudistilat aiheuttivat kovaa vastaliikettä.

Nuorempi Jakob  (2. helmikuuta 1732 Artjärvi – 5. helmikuuta 1809 Pielisjärvi) oli koskenperkauksistaan tunnettu Pielisjärven kirkkoherra ja lääninrovasti.

Hän oli isänsä jälkeen Pielisjärven kirkkoherrana 1768–1809. Hän sai rovastin arvon 1776 ja hänestä tuli lääninrovasti 1802.

SUURIRUHTINASKUNNAN AIKA
1809 - 1917

autonominen Suomen suuriruhtinaskunta oli osana Venäjää. Ihmisiä kulki rajan yli suuntaan ja toiseen - esim. "Loru-Lentruut" Elias Lönnrot keräili kansantarustoa. Itä-Kainuuseen muodostui karjalaiskyliä. Karjalaiset "laukkuryssät" kulkivat...

Nurmes oli pitkään Pielisjärven seurakunnan kappeli ja siihen kuuluivat nykyisin itsenäiset kunnat Rautavaara ja Valtimo sekä osia Juuasta ja Kuhmosta. Nurmeksen pitäjä itsenäistyi vuonna 1810.

• Nurmeksen kauppala perustettiin vuonna 1876
• Itä-Kauppala toimi vuokrapelto-alueena josta kauppalan asukkaat vuokrasivat pelto-aluetta 3 vuodeksi kerrallaan.

Nurmeksen satama päätettiin rakentaa 25.11.1880 kauppalanhallituksen kokouksessa

Nurmeksen maalaiskunnan keskus-kirkonkylän suurpalo heinäkuun 20. p. 1891
 -> uudelleen rakennettu kylä nimettiin Porokyläksi.

1896 tehtiin vielä kauppaa Venäjän Karjalan, Repolaan. (Paljo vehnää ja suolaa lähinnä)

• Nurmeksen Kauppalassa toimi kauppias Vasili A. Ipatoff - kauppaneuvos Paavo Mauranen toimi hänelle kauppa-apulaisena, Ipatoff muutti Joensuuhun lopulta v. 1899
• Paavo Mauranen, Pekka Grigorjeff, Filip Bogdanoff (leike)

sanonta "Anteeks, se on Ipatoff." tosin merkitys on unohtunut.

Nurmeksen rautatietä alettiin rakentamaan talvella 1907.

Nyky-Nurmes sai rajansa vuonna 1910 Valtimon erotessa itsenäiseksi kunnaksi.

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/12/nurmeksen-hevosmahti.html

ITSENÄISEN SUOMEN AIKA
1917 - tämä päivä

1918-1919 lentokone laskeutui kauppalan edustalle ensimmäisen kerran (vesitaso 1924 kantapuu)

1920-luvun Vienan karjalaispakolaisia?

• kauppias, Maria Kinos - "kauppiaiden Grand Old Lady"
• en ole löytänyt vielä Nurmeksen karjalaispakolaisista mutta Pielisjärven (nyk. Lieksan) pakolaisista löysin... "Pielisjärven nimismies ilmoitti heinäkuussa 1920, että Lieksassa oli 133 pakolaista joista 40 oli töissä Rantalan ja 34 Kevätniemen sahalla sekä 59 maatöissä eri taloisssa" - "Lieksassa oli vuonna 1930 133 pakolaista, joille valtio maksoi avustusta. Koska lukuun eivät sisälly itsensä elättämään pystyvät, väkeä oli todellisuudessa enemmän. Näin Pielisjärvi sai heimopolitiikan tuloksena uusia kantaväestöstä eroavia kuntalaisia. Heidän jälkeläisensä elävät paikkakunnalla yhä."  - Pielisjärven historia 1865 - 1920 IV, Osmo Kiiskinen & Harri Sallinen (pakolaiset tulivat enimmäkseen Repolasta ja Porajärveltä)
• pieni viittaus "Vienan puolelta tulleet olivat sen seudun aloitekykyisintä, joka jo kotiseudullaan oli harrastanut enemmän kauppaa kuin maataloutta ja liittyi siten enemmän kaupunki- kuin maalaiskulttuuriin." - Nurmeksen historia, s.668

1950-luvulla Karjalan kieliset evakot Suojärveltä.

Vuoden 1973 alussa Nurmeksen maalaiskunta liitettiin Nurmeksen kauppalaan. Ennen kuntaliitosta kauppalan ja maalaiskunnan rajana oli lännessä Rajakatu ja idässä Mikonsalmen silta Kiviniemi-Lehtovaara/Kiies-nyk. Bomba. Nurmeksesta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1974. Kaupungin vaakunaksi tuli kauppalan vaakuna.

 
2014 - Pielisen Karjalan kuntaliitos mahdollisuutta selvitettiin - "uuden kunnan" nimeksi ja vaakunaksi kokeiltiin laittaa vanhaa Pielisjärveä ja sen vaakunaa. http://yle.fi/uutiset/3-7212075 /
http://yle.fi/uutiset/3-7507597  /