86 cm


Already 86 cm of snow in Nurmes - only one of Lapland's places above Nurmes' snow depth

Lehti: Lieksasta löytyi lisää harvinaisia meteoriitteja - "Kappaleiden rakenne on outo"

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/170294-lehti-lieksasta-loytyi-lisaa-harvinaisia-meteoriitteja-kappaleiden-rakenne-on-outo

Lehti: Lieksasta löytyi lisää harvinaisia meteoriitteja - "Kappaleiden rakenne on outo"
Anni Kuittinen Marko Puumalainen

Pekka Vallimies löysi toukokuussa meteoriitin Lieksan Löpövaarasta sienestysretkeltä. Löydön jälkeen tutkijat löysivät alueelta myös kaksi meteoriittia lisää.

Lieksasta on löytynyt lisää meteoriitteja, kertoo Tähdet ja avaruus -lehti.

Karjalainen uutisoi toukokuussa, että Lieksan Löpövaarasta löytyi meteoriitti. Syyskuussa tutkijat löysivät kaksi meteoriittia lisää. Lehden mukaan kyseessä on luultavasti ensimmäinen Suomesta tunnistettu rautameteoriittien sade.

Löytöjen merkittävyyttä lisää Jarmo Moilasen mukaan se, että meteoriittien eri palasten rakenne on vaihteleva.

- Kappaleiden rakenne on outo. Hyvin tunnetuista meteoriiteista vain Australian Mundrabillan rakenne on samankaltainen, mutta joitakin erojakin siihen on, Moilanen kertoo Tähdet ja avaruus -lehdessä.

Löydöt ovat harvinaisia sulfidirautameteoriitteja.

Meteoriitit on ajoitettu vähintään satojen mutta luultavammin tuhansien vuosien päähän. Löydön harvinaisuudesta kertoo sekin, että koko Euroopasta on tähän asti tunnistettu vain viisi rautasadealuetta, jollaiseksi nyt Lieksakin katsotaan.

pinterest: karjalaisteemaisia kuvituksia





Pekka Halonen - Neiet niemien nenissä


Albert Edelfelt - Kristus ja Mataleena

Myud M. Mechev - Aino (??)


------------ muun aiheisia --------------






karjalaisburgeri 15kpl



Nykyään pääsen helpommalla,
ku ei tarvitse käsipelillä jauhaa...



pihvit 200°C 10-15min

  • 700g karjalanpaisti (paketeissa on eri määriä lihoja, itse käytin 70% porsasta, ja 30 % nautaa) - jauhetaan
  • 3 kananmunaa
  • turvota: 2dl maitoa + 1dl korppujauhoja
  • 2tl suolaa
  • 3 sipulia
  • mausteet oman maun mukaan (chili, grillim., paprikaj., jauheliham.)
sämpylät 225°C 10min
  • 500g porkkanoita - soseuta
  • 1tl suolaa
  • 2rkl hunajaa
  • 5dl vettä
  • 1 pussi kuivahiivaa
  • 2,5 dl leseitä
  • 3dl sämpyläjauhoja
  • 7dl hiivaleipäjauhoja
Lisukkeeksi vaikka
  • cheddar-juustoa
  • jäävuorisalaattia
  • paistettua kananmunaa
  • tomaattia
  • kurkkua
  • majoneesia
  • ketsuppia
-----------------------------------------------------------------------------------------
Pummi pääsi keittiön puolelle...

Nykyaijan suurpereh

nykypäivän suurperheistä:
  • YLE Suurperheen vanhemmille sataa huonoa huumoria: "Ei tarvitse yksin maailmaa kansoittaa"
  • http://www.mammalandia.fi/suurperhe/
    • ”Mikä minua voi ahdistaa välillä on se että, suurperheellisistä ja varsinkin äideistä on negatiivisia stereotypia käsitteitä. Listaan tässä seuraavat:
      • Suurperheet elävät liassa ja koti on epäsiisti romuonkalo
      • Suurperheen äiti ei huolehdi itsestään, käyttää nukkavieruvaatteita ja meikit ovat kuivuneet kaappiin 
      • Suurperheen äiti on lihava 
      • Suurperheen äiti ei mieti menevänsä töihin ja koulutus ei kiinnosta
      • Suurperheen äiti ei edes halua töihin
      • Suurperheen äiti leipoo ja tuoksuu pullalta
      • Suurperheen äiti uhraa kaiken aikansa lapsiin ja kotiin ja on unohtanut itsensä aikoja sitten
      • Suurperheen äiti ei panosta itseensä
      • Suurperheellinen kuuluu johonkin uskontokuntaan joka kieltää ehkäisyn
      • Suurperheet ovat köyhiä
      • Suurperheelliset nostavat suuria tukia
      • Suurperheelliset tienaavat lapsillaan
      • Suurperheen äiti on tyhmä ja yksinkertainen
      • Suurperheen äiti on kouluttamaton
      • Suurperheen äiti ei pääse yksin minnekään, vaan on sidoksissa lapsiinsa ja perheeseensä”
  • https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/siljan-tarina-suurperhe-viranomaiskiusaamisen-kohteena
Suurperehes aijemmi:




testailua: Caran d'Ache:n Sketcher non-photo sinikynä

Muutin vain raja-arvoja Gimpis niin hyvin lähti ilman että lyijykynäpiirros kärsi pahasti.. En omista kopiokonetta joten en voi katsoa miten vaikuttaa valokopioon..

Nurmeksessa Sketcher-sinikynää saa Sananhelinästä.



Tuote-etiketis:

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------


karjalainen: Ulkomainen tv-ryhmä haluaa kuvata dokumenttiin karjalaista elämää Ilomantsissa - vaatimukset eivät vastanneet todellisuutta

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/169877-ulkomainen-tv-ryhma-haluaa-kuvata-dokumenttiin-karjalaista-elamaa-ilomantsissa-vaatimukset-eivat-vastanneet-todellisuutta

Japanilainen televisioryhmä haluaa tehdä dokumentin karjalaistyylisestä elämästä Suomessa. Itä-Suomen elokuvakomissio eli EFFC on julkaissut Facebook-sivuillaan kaksi ilmoitusta, joissa etsitään tv-ryhmän toiveisiin sopivaa perhettä ja taloa kuvattavaksi.

Ensimmäisen ilmoituksen jälkeen kävi ilmi, että tv-ryhmän vaatimukset ovat liian tiukat, eikä vastaavaa yksinkertaisesti löydy.

Itä-Suomen elokuvakomission Camilla Pitkäniemi toteaa Ylen haastattelussa, että kuvaysryhmällä oli selkeä mielikuva siitä, mitä he haluavat kuvata. Suomalaiseen korvaan toiveet kuulostivat mummolalta.

- He eivät oikein kuunnelleet, kun sanoimme, ettei täällä eletä kuvattavalla tavalla, Pitkäniemi toteaa Ylelle.

Alkuperäisissä vaatimuksissa oli ilomantsilainen perhe, joka asuu karjalalaistyylisessä talossa. Talon toivottiin olevan tumma hirsitalo metsän keskellä tai muu karjalaistyylinen rakennus. Sisätiloista toivottiin löytyyvä erilaisia Karjala-alueen tai vanhan ajan esineitä, kuten puisia kalusteita, takka ja käsityöteoksia.

Perheen toivottiin olevan suurperhe, jossa on sekä iäkkäämpiä henkilöitä että pieniä lapsia. "Jos yhdessä asuvaa suurperhettä ei löydy, kuvauksiin voi ottaa isovanhemmat mukaan", EFFC:n ilmoituksessa lisättiin.

Tv-ryhmä halusi kuvata perinteistä talvielämää kuten saunomista, lumessa uintia, talviurheilua ja käsitöiden tekemistä, kotona kokkailua ja yhdessä syömistä.

Viikon kuluttua ensimmäisestä ilmoituksesta EFFC teki uuden ilmoituksen, jossa on nyt väljemmät ehdot: etsinnässä on perhe, jossa on vanhemmat ja 2-3 lasta iältään 3-10 vuotta. Kuvauksia tehdään uimapuvut päällä saunassa, pukuhuoneesssa ja verannalla. Taloa kuvataan ulkoa päin jossain muualla, eikä perheen tarvitse asua siinä.

Dokumentin teosta kertoi ensimmäisenä Yle.

https://yle.fi/uutiset/3-10034030

YLE Miljoonan suomalaisen juuret ovat menetetyssä Karjalassa – kapellimestari Hannu Lintu: "Musikaalisuuteni on karjalaista verenperintöä"

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/20/miljoonan-suomalaisen-juuret-ovat-menetetyssa-karjalassa-kapellimestari-hannu

Miljoonan suomalaisen juuret ovat menetetyssä Karjalassa – kapellimestari Hannu Lintu: "Musikaalisuuteni on karjalaista verenperintöä"

REGINA RASK HELSINKI
Karjalaiset sukujuuret kiinnostavat yhä uusia sukupolvia. Karjalan Liiton jäsenmäärä kasvaa koko ajan ja liiton sukututkijalla riittää töitä. Kapellimestari Hannu Lintu uskoo, että karjalaisuudella on suuri merkitys jopa hänen ammatinvalinnassaan.

Kapellimestari Hannu Linnun isä tuli evakkona Laatokan Karjalasta Suomeen. Isä ei koskaan puhunut mitään Karjalasta. Mennyt kotiseutu eli vain isän kielessä ja piilossa olevassa musikaalisuudessa.

Isä oli kotoisin Salmista, Laatokan pohjoispuolelta. Salmin väestöstä suurin osa oli ortodokseja. Niin myös Linnun isä, joka oli Suomeen tullessaan 10-vuotias.

– Isä ei koskaan puhunut Karjalasta. Ehkä hän halusi siten täysin sulautua suomalaiseen yhteiskuntaan. Hän ei halunnut tehdä mitään numeroa, että oli tullut evakkona.

Hän ei halunnut tehdä mitään numeroa, että oli tullut evakkona.

Linnun isällä oli paljon kohtalotovereita. Nykyisistä suomalaisista noin miljoonalla on juuret menetetyssä Karjalassa. Karjalaiset juuret kiinnostavat heitä: Karjalan Liittoon tuli viime vuonna 1700 uutta jäsentä.
– Nyt sotien jälkeen toisen polven, kolmannen polven karjalaisia liittyy liittoon, kertoo Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg.

Suomen suurin Karjala-seura toimii Hyvinkäällä, jonka asukasluku lisääntyi aikanaan liki puolella evakkojen tultua paikkakunnalle. Hyvinkäällä järjestetään esimerkiksi karjalan murteen kursseja.

Ortodokseilla oli vaikeinta sopeutua
Sotien aikana myös yli 55 000 Karjalan ortodoksia joutui jättämään kotinsa. Etenkään ortodoksievakkojen sopeutuminen luterilaiseen Suomeen ei aina sujunut kivuttomasti. Heidät käsitettiin helposti venäläisiksi, "ryssänkirkkolaisiksi."

Linnun suvun tragediaa vahvisti se, että isän isä jäi Karjalaan. Muun perheen lähtiessä jäi isoisä vielä kotiseudulle hoitamaan asioita, eikä loppujen lopuksi koskaan tullut sieltä takaisin.

– Varmasti siellä matkalla on tapahtunut semmoista, mikä jäi isäni mieleen monellakin tavalla aika traumaattisena kokemuksena, pohtii Lintu.

Karjalan kieli kuitenkin oli ja jäi. Isä puhui sitä, äiti raumaa.

–Minä olin kiltti poika ja opettelin kirjakielen.

Myös Sibeliuksen musiikissa karjalaisia kaikuja
Hannu Lintu syntyi Raumalla. Lapsuudenkodissa kuunneltiin klassista musiikkia. Hiljainen karjalaisisä ja eloisa raumalaisäiti ostivat pojalle velaksi flyygelin tämän ollessa 15-vuotias. Kotona kuunneltiin klassista musiikkia.

Pojasta tuli sukupolvensa merkittävimpiä suomalaisia kapellimestareita. Vastikään Suomi-palkinnon saanut Hannu Lintu toimii kaiken muun ohella Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina.

–Olen sitä mieltä, että musikaalisuuteni tulee Karjalasta, vaikka isäni ei koskaan laulanut. Minulla on kuitenkin sellainen tunne, että hän olisi mielellään avannut suunsa laulaakseen, mutta jostain syystä hän ei koskaan tehnyt sitä. Olen häneltä perinyt palon musiikkiin. Luulen, että se sama palo on aika monella karjalaisella.

Karjalaisuuden kaikuja Hannu Lintu löytää nimenomaan musiikista. Muusikkona hän on paljon tekemisissä sellaisen musiikin kanssa, jota sävellettiin nimenomaan ennen toista maailmansotaa.

Sanotaan, että Sibelius kuulostaa niin suomalaiselta. Ei, Sibelius kuulostaa kyllä itse asiassa karjalaiselta.
– Hirvittävän iso osa siitä musiikillisesta materiaalista mitä Sibelius, Madetoja tai Melartin käyttivät, on itse asiassa karjalaista. Sanotaan, että Sibelius kuulostaa niin suomalaiselta. Ei, Sibelius kuulostaa kyllä itse asiassa karjalaiselta. Se surumielinen, ilmaisuvoimainen karaktääri on mukana arkipäivässäni, elän sitä joka päivä musiikin kautta.

Monia karjalaistaustaisia suomalaisia kiinnostavat omien esi-isien vaiheet. Karjala Liitolla on oma sukututkija ja lähteitä on hyvin saatavilla myös digitaalisessa muodossa mm. KATIHA- eli Karjala-tietokannassa.

Myös Hannu Lintu pohtii joskus isänsä kotipaikkaa.

– Näen kuvia, miltä Salmi näyttää nyt, miten raunioina se on. Kyllä minä joskus pohdin, mitä isäni on pienenä siellä tehnyt ja millaista se elämä on ollut.

Paikan päälle, isän Karjalaan ei Lintu kuitenkaan enää halua mennä.

– Luulen, että se olisi pettymys. Haluan pitää mielessäni kuvitelman maasta, jota ei enää ole ja jossa minun isäni on elänyt. Se riittää minulle.

Ylä-Karjala: Tarja Smuran sydän kuuluu edelleen Nurmekseen – "Siilinjärven paikkeilla matka tuntuu jo kotiinpaluulta" / Nurmeslainen Antti Hakkarainen Taidekeskus Salmelan nuoreksi taiteilijaksi

http://www.ylakarjala.fi/uutiset/item/1618-tarja-smuran-sydan-kuuluu-edelleen-nurmekseen-siilinjarven-paikkeilla-matka-tuntuu-jo-kotiinpaluulta

Julkaistu 20.1.2018 10:00 - Harri Markkula

Tarja Smuran sydän kuuluu edelleen Nurmekseen – "Siilinjärven paikkeilla matka tuntuu jo kotiinpaluulta"

Vuonna 1993 Miss Suomeksi kruunattu Tarja Smura on yksi kahdeksasta Suomen kauneimmaksi kruunatusta naisesta, jotka esiintyvät Ava-kanavan uudessa ohjelmassa. Miss Universum -kilpailussa hän oli samana vuonna kuudes.

Missivuosi oli Smuralle "melkoista pyöritystä". Eikä se ollut helppoa Nurmeksesta ja Iisalmesta lähtöisin olevalle nuorelle missille, jolle kaikki alalla oli uutta ja ihmeellistä.

Smuran mielestä nykyinen some-maailma esittelee mielellään paljasta pintaa.

– En toivo kuulostavani vanhoilliselta, vaikka haluankin palauttaa aimo ripauksen arvokkuutta missikisoihin. Koen onnekseni edustavani sitä glamour-missisukupolvea, joka edusti toisenlaista kauneuskäsitettä vastakohtana tälle ylitsevuotavalle tarjonnalle.

Nurmesta Tarja Smura ei ole jättänyt. Siellä ovat vanhemmat ja veljet, joten matka suuntautuu usein tuttuihin maisemiin.

– Perhe on minulle läheinen ja todella rakas. Ja vaikka välimatka Tampereelta tuntuu toisinaan rasittavan pitkältä, jossain Siilinjärven paikkeilla alkaa matkanteko tuntua jo melkein kotiinpaluulta. Ja kun tien päässä odottavat läheiset ihmiset, matka taittuu joutuisasti.

Nykyistä kehitystä Nurmeksessa Smura pohtii huolestunein sanakääntein.

– Olen surullinen siitä, että kaikille ei ole töitä ja talot autioituvat, siihen eivät auta upeat maisematkaan. Nostan hattua niille, jotka jaksavat silti yrittää, ja sitä pitää kannustaa.

------------------------------------------------

Julkaistu 18.1.2018 15:27 - Anu Saarelainen

Nurmeslainen Antti Hakkarainen Taidekeskus Salmelan nuoreksi taiteilijaksi

Nurmeslainen taidemaalari Antti Hakkarainen on valittu Taidekeskus Salmelan kesän 2018 nuoreksi taiteilijaksi. Valinta on varsin iso meriitti Hakkaraisen nousevalla taideuralla, sillä Mäntyharjulla sijaitsevan Salmelan taidenäyttely on Suomen tunnetuimpia kesänäyttelyitä.

Tällä hetkellä Antti Hakkarainen työskentelee Nurmeksen Keskustan koululla sijaitsevassa työhuoneessaan. Osa ensi kesän näyttelyn tulevista teoksista on jo valmiita tai lähes valmiita, mutta pääteokset ovat vasta suunnitelmina taiteilijan ajatuksissa. Talvi tulee olemaan kiireinen, sillä teosten ripustus on Mäntyharjulla jo huhtikuun lopussa, vaikka näyttely avataan vasta kesäkuussa. Viime vuonna Antti Hakkarainen sai Suomen kulttuurirahaston apurahan, jonka turvin hän on pystynyt valmistelemaan näyttelytöitä.

– Pääteokseni tulevat olemaan dynaamisempia ja voimakkaampia kuin nyt valmiina olevat työt, Hakkarainen kertoo.

Hakkaraisen maalaukset perustuvat hänen ulkona luonnossa tekemiin luonnoksiin. Maalauksissa luontoaiheita on lähestytty uudenlaisista visuaalisista näkökulmista. Hakkarainen haluaa tallentaa teokseen kokemuksensa luonnosta.

– Maalauksiin on tallennettu lyhyt hetki, hetki, jona aurinko valo sattuu kohteeseen tietyllä tavalla. Luonto kuitenkin koko ajan muuttuu, ja haluan kuvata samaan teokseen yksittäisen hetken ja jatkuvan muutoksen. Muutosta kuvaavat abstraktimmat väripinnat teoksen reunoilla, taiteilija kertoo.

karelian burger


karelian burger - simply carrot bread roll + karelian hotpot's meat steak (1 part beef meat, 1 part pork meat, maybe ½ part lamb meat)

3D selluvarjostusta Blenderis...

kyllä se siitä


harjoittelin ensin selluvarjostamista tavalliseen palloon

sit otin modelin DesignDollista ja siirsin sen Blenderiin


sovelsin samaa harjoitusta

Finanimes

Heimosodat: "Karhunpesäsuunnitelma"



WIKIPEDIA
Karhunpesäsuunnitelma oli suomalaisten heimoaktivistien vuoden 1920 aikana kehittämä sotilaallinen suunnitelma, joka tähtäsi Itä-Karjalan irrottamiseen Neuvosto-Venäjästä. Karhunpesäsuunnitelma ei koskaan sellaisenaan pantu toimeen, mutta se toimi sittemmin Itä-Karjalan kansannousun pohjana. Tästä syystä sen suunnittelu on erittäin keskeinen vaihe Suomen heimosotien historiassa ja Itä-Karjalan politiikassa. Suunnitelman tarkoituksena oli luoda Itä-Karjalan itsenäinen kansallisvaltio, josta muodostuisi neutralisoitu puskurivaltio Suomen ja Neuvosto-Venäjän välille. Tämä suunnitelma erosi Suomen alkuperäisestä ulkopoliittisesta linjasta, joka tähtäsi Itä-Karjalan Suomeen liittämiseen. Aktivistit kuitenkin toivoivat, että Itä-Karjalan vapautuminen antaisi käynnissä olleille Tarton rauhanneuvotteluissa paremman pohjan aluevaatimuksille.

Suunnitelman pääsuunnittelijat olivat Repolan nimismies Bobi Sivén ja Repolan toimituskunnan kansliapäällikkö ja suojeluskunnan päällikkö Paavo Höttönen. Sivén ja Höttönen kuitenkin konsultoivat useita eri heimoaktivisteja ja -sotureita suunnitelmaan luodessaan. Suunnitelmasta olivat tietoisia myös ulkoministeri Rudolf Holsti ja ulkoministeriön virkamiehet, sekä mahdollisesti muutamat muutkin heimoystävälliset poliitikot.



Suunnitelman tausta
Syksyllä 1918 suomalaisia vastaan Englannin tuella taistelleet karjalaiset kääntyivät suomalaisten puolelle. Ympärysvaltojen interventiojoukot poistuivat Itä-Karjalasta ja Muurmannin rannikolta syys–lokakuussa 1919. Vienan Karjalaan muodostui käytännössä jo kesällä 1919 valtatyhjiö valkoisten venäläisten menettäessä otteensa alueesta, kun taas eteläisempi Aunuksen Karjala oli suomalaisten karkottamisen jälkeen lähinnä venäläisten bolševikkien hallussa. Suomalaiset jäivät miehittämään vain rajan pinnassa sijainneita Repolan ja Porajärven pitäjiä, joiden asukkaat olivat päättäneet liittyä Suomeen. Itäkarjalaiset tajusivat heille koittaneen parhaimmat mahdollisuudet itsenäisyyteen. Uhtualla perustettiin heinäkuussa 1919 Vienan Karjalan väliaikainen toimikunta, joka käytti valtaa Vienan alueella seuraavan vuoden ajan. Se torjui valkoiset venäläiset Vienasta ja neuvotteli valkoisen Pohjois-Venäjän armeijan komentajan kenraali Jevgeni Millerin kanssa Vienan Karjalan tulevaisuudesta, kunnes Millerin armeija Arkangelissa romahti helmikuussa 1920. Uhtuan väliaikaisen hallituksen koollekutsumat, yleisellä äänioikeudella valitut 117 edustajan maapäivät kokoontuivat 21. maaliskuuta – 1. huhtikuuta 1920. Ne vaativat kansanäänestystä Vienan Karjalan itsenäisyydestä ja neuvostojoukkojen välitöntä poistumista alueelta. Toimikunnan nimeksi muuttui Karjalan väliaikainen toimikunta, kun siihen liittyi Aunuksen Karjalan kuntia. Itä-Karjalan kansallista itsemääräämisoikeutta vastustaneet bolševikit valtasivat Vienan Karjalan alueen touko–kesäkuun 1920 aikana ja itäkarjalaisten oma hallitus pakeni Uhtualta Suomeen juhannuksen aikoihin.[2][1]

Huonosti aseistetun muutaman sadan karjalaispakolaisen johtoon nousi suomalainen jääkärikapteeni Kalle Mata. Joukko kävi syyskuuhun 1920 asti muutamia sissitaisteluita, kunnes vetäytyi kokonaan Suomen puolelle. Tämän jälkeen hän hakeutui Itä-Karjalan vapauttamissuunnitelmia ulkoministeriölle tehneen Repolan nimismiehen Bobi Sivénin seuraan. Sivén ja Mata aloittivat luoda Karhunpesäsuunnitelmaa, kun syksyllä 1920 selvisi, että Repola ja Porajärvi aiottaisiin luovuttaa Tarton rauhassa takaisin Neuvosto-Venäjälle ja itäkarjalaiset jätettäisiin oman onnensa nojaan. Sivén ilmoitti ulkoministeri Rudolf Holstille, ettei Repola alistuisi pelinappulaksi vaan lähtisi, vaikka epätoivoiseen taisteluun vienalaisten kanssa itsenäisyyden saavuttamiseksi. Syys–lokakuussa Repolan kunnallisvaalien tuloksen perusteella Repola erosi Suomesta ja Venäjästä ja julistautui itsenäiseksi hallituksenaan Repolan toimikunta. Porajärvi toimi perässä samoin. Repola ja Porajärvi aikoivat nousta Neuvosto-Venäjään liittämistä vastaan kapinaan, joka olisi ollut ponnahduslauta koko Itä-Karjalan vapautumiselle.[1]

17012018


Karjalan Heili: Älypuhelin ei puhu karjalaa

(note: Olga Tenhu sanoi jutus salmia ta se kuulostau täl - Salmin murrekuoron "Salmin briha:" http://mirala.eu/KARJALANKIELISIA%20LAULUJA/Salmin-murrekuoro/01%20-%20Track%201(1).mp3 - "Salmin tyttö:" http://mirala.eu/KARJALANKIELISIA%20LAULUJA/Salmin-murrekuoro/15%20-%20Track%2015.mp3)

http://www.heili.fi/uutiset/item/4888-alypuhelin-ei-puhu-karjalaa

Älypuhelin ei puhu karjalaa
Anna Tenhu

Senioreille suunnatut älykännykät eivät tunnu palvelevan käyttäjäkohderyhmäänsä, vaikka oppimisen halu olisikin senioreilla suuri.

Miten sujuu älykännyköinti ihmiseltä, joka on käyttänyt ikänsä tangenttipuhelinta, siirtynyt sitten ”älyttömään” Doro-matkapuhelimeen ja saanut nyt käsiinsä äly-Doron? Senioripuhelinten Ferrari, Doro 8040, on älypuhelin, joka on teknisten tietojen mukaan suunniteltu varttuneemmalle käyttäjäkunnalle.
Karjalan Heili värväsi testaajaksi ikäihmisen, pian 97 vuotta täyttävän Olga Tenhun. Tenhu valikoitui testaajaksi siksi, että oppimista rajoittavia tekijöitä ei ollut. Vuosikymmeniä käsitöitä tehneet sormet ovat näppärät ja oppimisen halu kova. Jos joku, niin tämä mummo sen oppii.
Olga on käyttänyt aikaisemmin perinteistä Doroa, jossa on painettavat näppäimet. Kertomansa mukaan vanhalla mallilla onnistui soittaminen, eli se, johon puhelimet on alun perin tarkoitettukin. Ensimmäinen vastoinkäyminen on sim-kortin asennus, jota varten täytyy irrottaa puhelimen takakansi. Se tuntuu olevan kuin liimattu. Ilman pitkiä kynsiä homma ei onnistu.
– Rikki männöö, pyörittelee Olga päätään.
Kun takakansi on väännön jälkeen irti, on sim-kortin asennuksen vuoro. 
– Tiedätkö sinä, mikä on sim-kortti, tiedustelen.
– En, mummo vastaa.
Näytän mikrosimiä joka on niin pieni, että asennustehtävä vaikuttaa Olgalle mahdottomalta. Yritetään kuitenkin.
– Onnistuuko?
– Ei, parahtaa mummo. 
Autetaan. Puhelin käynnistyykin heti ja pyytää pin-koodia.
– Mikä pinkooli, Olga kysyy.
Näytän hänelle, kuinka näppäinten painelu tapahtuu kosketusnäytössä. Muutan puhelimeen asetukset, missä fonttikoko on suurin mahdollinen ja näyttö värähtää, kun siitä painaa. Sormituntuma on tärkeä, mutta samalla hankala, sillä se ei reagoi hipaisuun.
– Tuo hakkaaminen minun pittää opetella, Olga pohtii seuratessaan vierestä naputteluani.

Näköradiopuhelin
Jos on ikänsä tottunut valitsemaan numeron joko veivaamalla kiekkoa tai painelemalla näppäimiä, vaatii kosketusnäyttö lukuisia harjoituskertoja.
Olga Tenhun puhelimeen on ladattu Watsapp-sovellus, sillä sen avulla voi vastaanottaa ja lähettää kuvia maksutta.
Whatsapp-viestin laatimisessa avustajana toimii puhelimessa oleva ääniohjaus, mutta se ei valitettavasti puhu karjalankieltä, kuten mummo.
Olga nostaa puhelimen suunsa eteen ja ryhtyy sanelemaan viestiä lapsenlapselleen.
– Millonka tulet mummon luo, hän kysyy.
Typerä älykännykkä kuulee: Made it on Katella in Los gatos.
– Amerikkaako tuo on, testaajamme pohtii.
– Sinun täytyy puhua kirjakieltä, tämä kännykkä ei ymmärrä karjalaa.
– Kyllä sen pittää oppia salmia ymmärtämään, mummo moittii.
– Mitäpä jos ei opi?
– No sitten se viskataan seinään, Olga tietää.
Emme kuitenkaan tuhoa aparaattia. Vielä. Kokeilemme viestin sijaan videopuhelua, joka mahdollistaa ”vierailun” lapsenlasten luona.
Näytölle ilmestyy tuttu naama, pojan tytär. Mummo hörähtää nauruun, sen verran hauskalta näyttää koko näytön kokoinen naamataulu.
– Mummo höpöttää täällä! Mie aina vuotan teitä kun harakka.
Puhelun lomassa toisessa päässä touhutaan keittiössä, kätevää.
Vaikka videpuhelu mahdollistaisi höpöttelyn askareiden lomassa, kokee Olga puhuvansa edelleen perinteistä puhelua, missä puhutaan paikallaan istuen.
Ennen vanhaan puhelin oli eteisessä yhdessä ja samassa paikassa, ei siitä lähdetty kuin sen minkä kierrepiuha antoi myöten. Puhelu oli aina tärkeä hetki ja sille varattiin aikaa. Aina oli myös aikaa vastata puhelimeen, niin kiire ei ollut koskaan.
Miltä se videopuhelu tuntuu, Olga? Pitkän pohtimisen päätteeksi mummo vastaa diplomaattisesti.
– Se vanha puhelin oli ihan hyvä, kun siitä sai selvän. Tämä ei kuulu. Ei minun sormi osaa oikein tätä, selventää Olga. 
Kieltämättä näytön pyyhkäisy tapahtuu mummolla niin laajalla kaarella, että sillä tempaisisi matkaan vaikka keihään.
Kerron hänelle, että älypuhelin on tulevaisuutta ja vanhusten täytyy opetella niitä käyttämään, jos mielivät pysyä ajan hermolla. Moni on jo oppinut, meinaakos mummo jatkaa harjoittelua?
– No ei ne minua viisaammat ole, kyllä minä monet viisaudella voitan, Olga tietää.

Mikä lie netti
Sitten kokeillaan nettiselainta. Olga Tenhu puistelee päätään. Mikä lie, netti. Ääniohjaus käynnistetään kuunnellaan-painikkeesta. Olga lukee sen ääneen, kuten kaiken, minkä haluaa sisäistää ja laite nappaa komentosanan. Tarjolle ilmestyy Hectorin Kuunnellaan vaan taivasta- kappalelinkki YouTubesta. Olgan ilme paljastaa, että nyt on liikaa liikkuvia osia ja päätämme jättää nettiselaimen käyttöharjoittelun odottamaan parempia aikoja. 
Alkuvalikkoon lisätään neljä pikavalintanumeroa, joihin ladataan kännykän kameran avulla kuvat. Soittaminen onnistuu painamalla soitettavan henkilön naamasta. Testivoitto! Ensimmäinen onnistunut perinteinen puhelu, suoritettu täysin itsenäisesti.
– Kyllä minä haluan tämän oppia, mutta se on vaikeaa. 
Laitteesta huomaa, että sen suunnitteluvaiheessa ei ole kuultu käyttäjäkohderyhmää, eli ikäihmisiä. Äänentoisto on heikko, ääniohjaus on liian herkkä, vaikka ei karjalaa puhuisikaan. 
Äly-Doro on testimme perusteella sopiva valinta seniorille, jolla on jo näppituntumaa teknologiaan ja osaa käyttää kosketusnäyttöä ja ymmärtää, mikä on internet. Siinä on vaan se riski, että digivalveutunut seniori ei Doro-mallia huoli, sillä iPhoneen verrattuna se on melkoinen karvalakki.
Äly-Doro saa helppokäyttöisyydestaan Olga Tenhulta arvion: vaikea. Olisi voinut mennä huonomminkin, sillä valittavana oli myös vaihtoehto erittäin vaikea.

"hyi hyi Nurmes"



2015
"Nurmes, laittakaa nyt joku järki tähän touhuun..."
Nurmes rinnasti energiajuomat kaljaan - mahdollista ostaa vasta 18-vuotiaana

https://yle.fi/uutiset/3-8383335
Kauppiaat vastarintaan Nurmeksessa: Ei energiajuomia alle 18-vuotiaille

--------------
2018
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801152200669098_u0.shtml
Lapsia joutunut jopa sairaalahoitoon energiajuomista - Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija: Pitäisi olla samat ikärajat kuin alkoholilla

https://yle.fi/uutiset/3-10017276
Energiajuomat vieneet nuoria sairaalaan – koululaiset vetävät yli kymmenen tölkin "kännejä"
Energiajuomien väärinkäyttö on yleistä nuorten keskuudessa.

Youtube: Irish people taste test finnish food

15012018

paikallisteatterin 115 vuotishistoriasta: Kalevala-draama https://www.bombanteatteri.fi/historia
Mikko Samulisen näytelmä Maaton kansa, niin karjalankielinen kuin olikin, lumosi kerholaiset kerralla... Maaton vietiin myös Suomi 75 vuotta valtion virallisena ohjelmana Unkariin, jossa se sai erinomaisen vastaanoton...


Loru-Lentruut: "Nurmes ei varsinaisesti kuulunut Lönnrotin runonkeruualueisiin, vaan oli lähinnä kauttakulkupaikka. Jonkin verran runoja ja loitsuja hän on silti Nurmeksenkin alueelta muistiin merkinnyt. Lönnrot teki 11 matkaa, joista 9 ensimmäistä oli runonkeruu- ja 2 viimeistä lähinnä kielentutkimusmatkoja. Matkoista 1, 3, 7, 8, 9 ja 10 kulkivat myös Nurmeksen pitäjän kautta." https://www.dropbox.com/s/lfpjoh3s7eicm99/elias.zip?dl=0
Nurmes-talon vieressä sijaitsee Elias Lönnrotin puisto, jossa sijaitsee Emil Cedercreutzin säätiön vuonna 2003 lahjoittama Lönnrot-patsas.

karjalainen: Merja Kyllönen vaalikiertueelle Pohjois-Karjalaan

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/168438-merja-kyllonen-vaalikiertueelle-pohjois-karjalaan

Merja Kyllönen vaalikiertueelle Pohjois-Karjalaan

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen saapuu kierrokselle Pohjois-Karjalaan tulevana sunnuntaina 14.1.2108.
Kyllönen vierailee Joensuussa, Kontiolahdella ja Nurmeksessa. Kiertue alkaa kello 12 Joensuun Sokokselta. Kyllönen on tavattavissa Sokoksen kauppakäytävällä kello 13:een saakka.

Kello 13.30 kiertue jatkuu Lehmon S-marketin pihaan. Lehmossa on tarjolla on vaalimakkaraa kello 14.30:een saakka.

Nurmeksessa Kyllönen on tavattavissa kello 16 kahvila Marjatassissa.

karjalainen: Pekka Haavisto vierailee Juuassa, Lieksassa, Nurmeksessa ja Joensuussa

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/168717-pekka-haavisto-vierailee-juuassa,-lieksassa,-nurmeksessa-ja-joensuussa

Pekka Haavisto vierailee Juuassa, Lieksassa, Nurmeksessa ja Joensuussa

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto vierailee perjantaina 19.1 tammikuuta Pohjois-Karjalassa.

Vierailu on kiireinen, sillä Haavisto niputtaa samaan päivään niin Kaavin, Tuusniemen, Lieksan, Juuan, Nurmeksen kuin Joensuunkin.

Tuusniemen tilaisuus ei ole yleisölle avoin, sillä kyseessä on kouluvierailu.

Juuan liikunta- ja kulttuurihallilla Haavisto on tavattavissa 11.30 - 12.15.

Nurmeksessa Haavisto vierailee kirpputori Vintissä kello 13.00 - 13.45.

Lieksan Metka-kylätalolla Haavisto on kello 14.30 - 15.30.

Joensuussa Haavisto vierailee  kauppakeskus Isossa Myyssä kello 17.30 - 18.30.

Haavisto on käynyt vaalikiertueellaan Joensuussa jo lokakuussa 2017.

"Suomalaisten seksikäytös Thaimaassa huolestuttaa"


NarutoOC Fuyurai Benkei

NAME: Fuyurai Benkei



HEIGHT180 cm
WEIGHT85 kg
CLASSIFICATIONOinin, sennin
AFFILIATION Yukigakure
CLANFuyurai (Winter thunder) clan
TEAM...
NATURE TYPELighting, Wind, Water, Ice, Storm
GIJI KEKKEI TŌTAThundersnow release (Raisetsuton)
JUTSUHyōton: Hyōrō no Jutsu (Ice Release: Ice Prison)
Hyōken no Jutsu (Ice Sword)
Hyōraiken no Jutsu (Ice Lighting Sword)
Hyōton: Kokuryū Bōfūsetsu (Ice Release: Black Dragon Blizzard)
Raisetsu Sōryū (Thundersnow Twin Dragon)
- Personality similar to Hatake Kakashi and Hyuuga Hinata.
- as child he wanted to be "giant"

雷雪 raisetsu - thunder snow https://en.wikipedia.org/wiki/Thundersnow




kodin kuvalehti: 13 syytä, joiden vuoksi karjalainen on paras puoliso

Toimisipa stereotyyppi…


https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/13-syyta-joiden-vuoksi-karjalainen-paras-puoliso

13 syytä, joiden vuoksi karjalainen on paras puoliso

Hänen kanssaan et kuole nälkään tai stressaa turhasta. Listasimme 13 syytä, joiden vuoksi karjalainen on paras puoliso.

1. Hän osaa nähdä asioiden valoisat puolet. Ilo pintaan, vaik syvän märkänis!

2. Hänestä minnekään ei voi mennä ilman tuomisia. Hän hoitaa tuliaiset, vaikka kukaan muu perheessä ei tajuaisi.

3. Hänen kanssaan et kuole nälkään. Karjalainen seisoo vieressä vahtimassa, kunnes jokainen nousee pöydästä tuskasta ähkien.

4. Hän ymmärtää kaikenlaisia ruokarajoitteita. Pöydässä on aina kolmea pääruokaa, kahta jälkiruokaa ja neljänlaista kahvileipää. Ja gluteenittomat karjalanpiirakat hänelle, jolla on ehkä keliakia.

5. Hänen kanssaan et joudu keksimään itse jutun juurta. Hän keksii kyllä.

6. Hänen uteliaisuutensa ansiosta kuulet parhaat juorut ensimmäisenä.

7. Hänen kanssaan et pääse stressaantumaan. Vähän kehtuuttaa!

8. Hän uskoo, että vaatimattomuus kaunistaa. Kun karjalainen sanoo ”tokkopa tuota voip syyäkkään”, hän kehuu ruokaansa.

Mykkäkoulu on karjalaiselle pahempi painajainen kuin joulupöytä ilman karjalanpaistia.

9. Hän kiihtyy sekunnissa nollasta sataan, mutta leppyy nopeasti. Mykkäkoulu on karjalaiselle pahempi painajainen kuin joulupöytä ilman karjalanpaistia. Tai ainakin yhtä paha.

10. Hänen kanssaan et joudu itse hoitamaan sosiaalisia suhteita. Hän on jo kutsunut naapurit kylään.

11. Hänen seurassaan kaikki tunteet ovat sallittuja. Itkeehän hän itsekin milloin millekin.

12. Hänestä on aina hyvä hetki keittää kahvit. Aamukahvit, päiväkahvit, iltakahvit. Ja välikahvit!

13. Häntä on helppo miellyttää: muistat vain santsata jälkiruokaa.

Asiantuntijoina joukko karjalaisia ja heidän puolisoitaan.

Keittämön päivitys

Keittiö varusteisiin tuli Clas Ohlsonil lisät: Riisinkeitin Bambune höyristin Pizzakivi mitenköhä sitä mustekalaa valmistetaan? ...