kaappisänky

http://www.wanhaelias.fi/kalastajatila-1800-luvulta/
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK4879_1

video testailua



GAMES:
  • Heroes of Kalevala: Intro
  • Conan Exiles: Cinematic & The Frozen North trailer
  • World of Tanks (ost Karelia)

Tiera 'n' queen Vammatar



marvel.wikia.com/wiki/Conan_th…

Päänaluslauta (??? Head's underboard??)
tonitimonen.deviantart.com/art…
suomenmuseotonline.fi/fi/kuva/…
www.tornio.fi/kuvakirjasto/109… "Ennen sängyn yleistymistä nukuttiin pirteissä tavallisesti lattialla, olkimaton tai taljan päällä. Pään tukena oli päänaluslauta, jota on Itä- ja Pohjois-Suomessa käytetty sängyn korvikkeena yleisesti vielä 1800-luvulla."

museoviraston kuvakokoelma - karjakujia


the nordheimer (Conan Exiles)


annoin väriä vanhalle luonnokselle. 



Conan universumissa Hyperboreassa on suomalaisinspiroimia nimiä kuten Queen Vammatar, Priestess Louhi, Citadel of Pohiola, jne.
Queen Vammatar ja Hyperborea toimii Conanin antagonistina, jotka tuottavat zombeja ja kuolemaa

historia


muistiinpanoja itäsuomalaisesta pihasta (Suomalainen piha - rakennushistoriallisia päälinjoja)

  • Asuinrakennukset ja talli/liiteri/aitat olivat vaaran laella, kun saunat ja ladot olivat vaaran juuressa.
  • Itä- ja Pohjois-Suomessa erillinen rakennus oli tarkoitettu vieraille tai sovellettu kesäasunnoksi, jollaisena palveli tavallisemmin aitta. 
    • Se sopi myös pojan perheelle, itäsuomalaisen 1800-luvulla jo harvinaistuneeb suurperhelaitoksen tarkoituksiin.
      • http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/10/perinne-vs-perinne.html
      • huom! Suurperheitä oli vielä 1900-luvun alussa. Ja vieläki elää vanhuksia jotka kasvoivat suurperheissä..
    • Talollisten luona samassa tuvassa asuva loinen / freeloader perheineen- tavallinen ilmiö Itä-Suomessa - saattoi saada asunnon tällaisesta erillisrakennuksesta.
    • Hiukan oli levinnyt eläkeläistupakäytäntökin.
  • Perhejärjestelmän merkitys näkyi myös isoissa rakennuksissa
    • suurperhejärjestelmä vaikutti kaksi ja kolmikerroksisten suurten asuinrakennusten valta-asemaan
    • erotettava yhteispihaan sijoitetut kahden t. useamman perheen erilliset suuret asuinrakennukset
  • Pihoja suunniteltiin yhdessä
  • Samaan asuntopihaan voi liittyä vielä kolmas, neljäs, ja viideskin perhe ja talo
  • yksinäistaloista syntyi näin kaksoistaloja ja useamman talon muodostamia ryhmiä, ns. puhtoja / puhoksia
    • ne olivat kantataloon ja kantakylään nähden jälkisyntyisiä eli "jälkeläisiä"
  • kahden t. useamman talon ryhmä näytti kuitenkin yhdeltä talolta
  • suurperheen jakautuessa alaperhe rakensi oman ison asuinrakennuksensa samaan asuntopihaan samantapaiseksi kuin kantaperhe säilyttäen osittain talousrakennukset

uuzii alovehii: Live2D ta FaceRig

FaceRig:n valmis modeli minun valokuvan (Kolilpäi) päällä

Päivä meni ku kuotin opastuu kui luaditah Live2D:l modelii mi sit kävtetäh FaceRig:s - Modelis menöy kuulemma 50 čuassuu,,,

FaceRig laittau modelin matkimah verkokameran kauti siua...


Täytyy sanuo što vektoru- ta 3D -animatsii on miule suvaiččematoi ruado

Muinaiskarjalan jälkeläiskielimuodot

http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suomalainen-maa-pakkoruotsin-vastustajien-virheellinen-kasitys

huom! Suomenlahdenkarjalasta että Suomenlahtea kutsutaan vieläkin islanniksi Kirjálabotn'ksi ja nimi esiintyy jo skandinaavisissa saagoissa.. ja Savilahti eli Suur-Savo kuului Muinais-Karjalaan

 - tosin Käkisalmenkarjalan "Suomi-kohdan" voi kyseenalaistaa...

karjal: Sugunimet sidovutettih karjalazii Suomeh

https://www.karjal.fi/verkolehti/2017/12/sugunimet-sidovutettih-karjalazii-suomeh/
Rahvahanškola da muanruadajoin iččenästymine annettih sugunimet Raja-Karjalan pravoslaunoloile, tuoreh väitös ozuttau.
Kuopion jeparhien jepiskoppu Jari Jolkkosen sugunimi kuuluu on ylen suomelaine. Nimen tagaperäl on yhtelläh Vahnan Sanan prorokku Elisa, gretsien kielekse Elisaios. Elisaiosas kehityi ven’ankieline Jelisei, kudai kiändyi Karjalas muodoh Jolkko. Konzu Raja-Karjalas ruvettih ur’kal ottamah sugunimilöi 1800-luvun lopul da 1900-luvun allus, Jolkon peräh ližättih piäteh -nen, da nenga rodih uuzi jäzen suomelazeh sugunimistöh.
Jolkkosen sugunimi on pieni muru kielitiedoilii Outi Patrosen ylen suures tutkinduainehistos. Patronen on tutkinuh omassah tänä sygyzyn kaččotus väitöskirjas, kuibo rajakarjalaine pravoslaunoi rahvas suadih sugunimet piäozin 1890 ‒ 1920-luguloil. Ičegi rajakarjalastu suguu olii Patronen kyzyy mindäh rajakarjalazet suadih sugunimet da tutkiu kaikkien Raja-Karjalas käyttöh otettuloin sugunimilöin juuret.
Raja-Karjalan aloveheh kuuluu Suojärvi, Korpiselkä, Soanlahti, Suistamo, Impilahti da Salmi. Vuvvennu 1939 alovehel oli nenga 50 000 eläjiä.
Raja-Karjalan sugunimibuuman tagaperäl vaikutetah enne kaikkie praktiellizet syyt. Sugunimie tarvittih suvvos, priziivois armieh da nalogoinotos. Nimenomah muanruadajien iččenästymine luadi kovan kyzyndän uuzile sugunimilöile, ku tuorehet muanomistajat eroitettas toine toizes. Patrosen mugah suomenkieline rahvahanškola lujendi suomen kielen da suomenkielizien sugunimilöin stuatussua Raja-Karjalas. Vuvvennu 1880 perustetul Sortavalan opastaiseminuariel i sen jullatul suomenkielizel Laatokka-lehtel oli merkiččii rouli Karjalan sidovuttamizes ozakse Suomie. Samoiten net heikondettih karjalan kielen stuatussua, konzu paistu karjalan kieli jäi kirjallizen suomen pimeikköh, da ei karjalankielizel kul’tuural olluh tilua kehittyö, Patronen tovestau.
Vuozisuas sugunimen sai jogahine pereh. 1800‒luvun allus sugunimilöi oli vaiku erähil, no 1800‒luvun lopul sugunimet ruvettih tabuamah sežo yhteiskunnan alimat kerrokset. Sugunimet sego vallittih iče sego virguniekku luadi valličuksen perehen puoles.
Oza rajakarjalazien otettulois sugunimilöis perustuu vahnoih ven’ankielizih patronimoih libo tuatannimilöih, toizet ollah laihinua pappilistol da buržuilistol. Sugunimilöi kehitettih taloin- da hierunnimilöis, toizet keksittih kogonah uuzii sugunimilöi.
Hos karjalan kieli oli Suomen alovehen vähembistökieli da pravoslaavi vähembistöviero, Raja-Karjalas niilöil oli enimistöstuatussu. Kieli da pravoslaavi iččenäh ollah rajakarjalazen identitietan ydimes. Outi Patrosen mugah sežo stuatussu kahten suuren valdivon välis miäritti rajakarjalazuttu. Alovehen rahvahalisto otti virityksii kui päivännouzus muga i päivänlaskus.
Pravoslaunoloin suadut suomenkielizet sugunimet ollah Patrosen mugah oza leviembiä kehitysty, kudual opittih luadie Suomen pravoslaunois kirikös toven suomelaine. Järgieh Suomen iččenästymizen jälgeh kirikkö siirdyi Moskovan patriarhan alazuos Konstantinopolin patriarhattah, da otti käytändäh päivänlaskupuolizen aijanlaskun i algai kehittiä suomenkielizii jumalansluužbii. Suomenkielizet sugunimet oldih omas puoles sidovuttamas rajakarjalazii pravoslaunoloi Suomeh.
Lähte: Saila Keskiaho, Kotimaa

Karjalainen - Oinonen: Karjalan kielen tukemiseen 200 000 euroa

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/165438-oinonen-karjalan-kielen-tukemiseen-200-000-euroa

Hallitus myönsi talousarviossaan 200 000 euron määrärahan Karjalan kielen seuralle karjalan kielen ja kulttuurin edistämis- ja elvytysohjelman toteuttamista varten vuodelle 2018, kertoo sinisten kansanedustaja Pentti Oinonen tiedotteessaan.
Oinonen teki aiemmin asiasta talousarvioaloitteen.

Oinonen perustelee aloitettaan kotoperäisen karjalan kielen ja kulttuurin häviämisuhalla ilman elvytysohjelmaa. Karjalaisjärjestöt eivät hänen mukaansa pysty hankkimaan yksin tehokkaaseen elvytykseen tarvittavia varoja, vaan siihen tarvitaan myös valtion tukea.

ennen ja jälkeen 1917


Eule ammozii suomelazii (finländare), a ammozii suomekoi (finne)...

"Vanhat itäsuomalaiset sukunimet ovat nen-päätteisiä, jotka aikoinaan johdettiin suvun päämiehen etunimestä, liikanimestä, ammatista tai lähtöpaikkaa kuvaavasta nimestä. Toiviaisten, Hyvösten ja Hyväristenkin sukunimet ovat peräisin muinaissuomalaisista etunimistä Toivia ja Hyväneuvo." https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005394490.html

 note: "Muinaissuomalaisuus" voi kyseenalaistaa, sillä "muinaiskarjalaisuus" on yhtä vanhaa ja nämä kaksi erkanivat viikinkiajalla (800 – 1066)..  - ga tuas "suomelain'e" (finländare) ta "suomekko" - libo ruočči - (finne) menöy sejakkah ku pagistah "muinaissuomalaisista" - ammozis suomekois ta "itäsuomalaisista" - päivännousu-suomelazis

2č impro

2 čuasun impro

-nen päätteiset sukunimet

"Eduskunta käsittelee parhaillaan nimilain uudistusta. Vuoden 2019 alussa voimaan tuleva lakimuutos tuo sukunimen valintaan laajemmat mahdollisuudet.
...
Suomen vanhimmat sukunimet löytyvät Itä-Suomesta. Siellä sukunimiä on käytetty satoja vuosia – vanhimpia jopa 1200-luvulta lähtien."

(note: Pohjois-Karjala liittyi Ruotsin valtakuntaan 1600-luvulla ja oli ennen 1600-lukua erittäin karjalankielinen + suurperhekulttuuri.. Käkisalmen läänistä Tveriinkin muutti -nen päätteisiä, kuten Papeloinen, Ihalempinen, Ahponen, Larinen jne...) http://www.tverinkarjala.fi/muuttoluettelot.html

"Vanhat itäsuomalaiset sukunimet ovat nen-päätteisiä, jotka aikoinaan johdettiin suvun päämiehen etunimestä, liikanimestä, ammatista tai lähtöpaikkaa kuvaavasta nimestä. Toiviaisten, Hyvösten ja Hyväristenkin sukunimet ovat peräisin muinaissuomalaisista etunimistä Toivia ja Hyväneuvo.

 note: "Muinaissuomalaisuus" voi kyseenalaistaa, sillä "muinaiskarjalaisuus" on yhtä vanhaa ja nämä kaksi erkanivat viikinkiajalla (800 – 1066)..  - ga tuas "suomelain'e" (finländare) ta "suomekko" - libo ruočči - (finne) menöy sejakkah ku pagistah "muinaissuomalaisista" - ammozis suomekois ta "itäsuomalaisista" - päivännousu-suomelazis

Itäsuomalainen sukunimikäytäntö oli eurooppalaisessakin vertailussa poikkeuksellinen ja ainutlaatuinen.

Itä-Suomessa sukunimiä tarvittiin, jotta liikkuvaisessa kaskikulttuurissa ihmiset pystyivät identifioitumaan tiettyyn sukuun tai perhekuntaan kuuluviksi. Sukunimillä he pystyivät ilmaisemaan nautintaoikeuksia suvun kaskimaihin ja kalavesiin.

”Se on vanhaa aineetonta kulttuuriperintöä, jota ei muualta tavallisen kansan parista löydy. Sitä ei nimittäin omaksuttu ylemmiltä säädyiltä, vaan otettiin käyttöön omaehtoisesti, ilman ylempien esikuvaa”, sanoo Paikkala."

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005394490.html

nametest - Mistä sukunimesi on peräisin? Lähisukuni: Korhonen - Timonen - Tsutsunen

https://fi.nametests.com/test/mista-sukunimesi-on-peraisin/24908/?ab=eyJxdWl6X3RpdGxlIjo0NTI5NH0


tupla-Korhonen


Jäsenhakemus hyväksyttìn

Nyt sitä ollaan Viipurin taiteilijaseuran jäsen
https://www.viipurintaiteilijaseura.fi
Viipurin Taiteilijaseura on aktiivinen ja aikaansa seuraava ammattitaiteilijoiden yhdistys, joka on perustettu 1930 Viipurissa. Seuran lähes sata karjalaistaustaista taiteilijajäsentä ovat hajaantuneet ympäri Suomea, mutta vuosinäyttelyt kokoavat jäsenet yhteen ja esittelevät tuoreinta taiteellista tuotantoa kuvataiteen eri aloilta. Jäsenistä vielä muutama on syntynyt luovutetussa Karjalassa, mutta yhä enemmän mukana on toisen ja kolmannen polven karjalaisia.

Fanboy-sarjakuvapaperia kohta Sananhelinäs...

tilasin Sananhelinän kautta Canson Fanboy-sarjakuvapaperia... ja tulee kuulemma muutaman viikon päästä ku Fanboy-paperia ei ole aiemmin tuotu Suomeen eli ensikertaa Suomessa - siksi saattaa tulla arvokasta paperia, saa nähdä miten loppusummaksi tulee..

paperissa on siis valmiiksi painetut sarjakuvatyöskentelyalue (leikkuuvara ja marginaalit - amerikalainen standardi)

tuote-esittelyä:

02122017



http://www.norden.org/fi/ajankohtaista/uutiset/kulttuuriomaisuuteen-kohdistuva-rikollisuus-2013-lainsaeaedaentoe-ja-oikeuskaeytaennoet-pohjoismaissa

Kulttuuriomaisuuteen kohdistuva rikollisuus – lainsäädäntö ja oikeuskäytännöt Pohjoismaissa

Oslossa järjestetään 12.–13. joulukuuta pohjoismainen seminaari kulttuuriomaisuuteen kohdistuvasta rikollisuudesta. Seminaarissa tarkastellaan lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöjä eri Pohjoismaissa. Tilaisuuden tarkoituksena on lähentää Pohjolan oikeus- ja kulttuurialojen yhteistyötä ja käynnistää vuoropuhelu tiiviimmästä yhteistyöstä kulttuuriomaisuuteen kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi, ääriryhmien rahoittamisen estämiseksi ja maailman kulttuuriperinnön suojelun parantamiseksi.

Seminaari on jatkoa Pohjoismaiden kulttuuriministereiden aloitteesta Oslossa vuonna 2015 järjestetylle seminaarille, joka käsitteli kulttuuriesineiden laitonta kauppaa. Seminaarin järjestävät Norjan kulttuuriministeriö ja Oslon yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Se on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston Norjan puheenjohtajakauden 2017 ohjelmaa.

Tarkoituksena on kohdistaa huomiota Pohjoismaiden lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöihin. Ajankohtaisena kysymyksenä pohditaan sitä, miten eri Pohjoismaat arvioivat Euroopan neuvoston uutta yleissopimusta kulttuuriomaisuuteen kohdistuvasta rikollisuudesta.

Tietoa ilmoittautumisesta sekä ohjelmaluonnos ovat osoitteessa www.kulturkrim.no. Ilmoittautumisaika päättyy 5. joulukuuta.

itäsuomalainen rakennushistoria


Suomalainen piha - rakennushistoriallisia päälinjoja (Valonen Niilo, Korhonen Teppo - 2006)


Kujaspihasta Googlekaan ei löydä


spreadshirt seinäkuva

https://shop.spreadshirt.fi/ateljiekuutamo/karjalatar-A5bb51afb222509641716d066?productType=1319&appearance=1&size=29