Your Kind of Games - pelaajaprofiilitesti



Olet 99%
MUUSA

Muusat pitävät tarinavetoisista peleistä ja pelien tarinan kokemisesta pelihahmon näkökulmasta. He suhtautuvat neutraalisti ihmisten johtamiseen ja hallinnointiin sekä hoivanpitoon. Muusat eivät pidä koordinaatiota vaativista pelitehtävistä eivätkä aggressiivisesta toiminnasta.

Muusat pitävät erityisesti pelin tarinan selvittämisestä, harvinaisten aarteiden keräilemisestä sekä oman pelihahmon taitojen ja kykyjen kehittämisestä. He eivät pidä tappamisesta ja murhaamisesta eivätkä taituroinnista urheilulajeissa. Myöskään sodankäynti ja vihollisten tulittaminen ei ole Muusalle mieluisaa.

Muusat tuntevat vetoa loogiseen ja luovaan ongelmanratkaisuun, mutta aikaan sidotut tehtävät ovat heille epämieluisia. He eivät pidä myöskään nopeaa reagointikykyä tai taktista ajattelua vaativista tehtävistä.


Olet 59%
KAITSIJA

Kaitsijat pitävät toisista huolehtimisesta, pelihahmojen luomisesta ja kehittämisestä sekä kaupunkiympäristöjen rakentelusta. Kaitsijat eivät juuri pidä koordinaatiota vaativista tehtävistä ja suoraviivainen aggressiivinen toiminta on heille suorastaan epämiellyttävää.


Olet 57%
SEIKKAILIJA

Seikkailijat arvostavat korkealle pelimaailman kokemista oman pelihahmon näkökulmasta. He pitävät myös suoraviivaisesta toiminnasta, mutta suhtautuvat neutraalisti koordinaatiotaitoja edellyttävään pelaamiseen. Seikkailijat eivät pidä liiallisista huolenpidosta, mutta pitävät sitäkin vähemmän ihmisjoukkojen johtamisesta ja kaupunkien hallinnoinnista.

Väitöskirja Outi Patronen: rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818-1925

karjal: Rahvahanpido Nurmes-taloil kylmykuus

https://www.karjal.fi/verkolehti/2017/10/rahvahanpido-nurmes-taloil-kylmykuus/

Rahvahanpido Nurmes-taloil kylmykuus

Suomeh kuului mennyt voinih suate karjalankielizii alovehii. Karjalan kielen da kul’tuuran säilytännyh Raja-Karjal liitettih Suomen yhtevykseh vuvvennu 1671 solmitus Stolbovan rauhas, kudamas tänä vuvvennu on kulunuh 400 vuottu. Raja-Karjal menetettih jatkovoinan jälgeh viettylöin uuzien rajoin tuakse da kielikollektiivat hajottih.

Nurmeksen Bomban taloi da karjalazien kylä ilmennetäh rajakarjalastu kul’tuurua. Kohteh on sežo luonnolline paikku karjalan kielen lujendamizeh, konzu kieli da kul’tuuru liitytäh lähäzeh toine toizeh.

Karjalakse pagizijat, sih mieldy kiinnitännyöt da sidä tutkijat opitah keriämäh uvvenluaduzeh vällyaijan ymbäristöh. Sit da karjalan kielen tilandehes sanellah Stolbovan rauhan pruazniekkuvuvven merkilöis järjestettäväs

KARJALA ON VOIMAVARA – KARJAL ON VOIMUVARA –rahvahanpivos Nurmes-taloin  Hannikaisen zualas (Kötsintie 2) nelläspäivänny 9.11.2017 aigua 10 – 12 . Pidoh on välly piäzy.

Ohjelmu
Aigua 10:00 Avuamine: Linnanhalličuksen paginanvedäi, muakundusovetniekku Matti Kämäräinen
10:10 Karjalan kielen da kul’tuuran professor Vesa Koivisto, Päivännouzu-Suomen yliopisto: Karjalankielizet alovehet da kirjakielen kehittämine
10:45 Filosoufien magistru Matti Jeskanen: Varzinkarjalan suvimurdehien normiruiččemine
11:15 Solovei kooperatiivan paginanvedäi, kauppunevvos Eino Tenhunen:
Matkailu Ylähäzen-Karjalan kehitändäs
11:30 Forete Oy:n halličuksen paginanvedäi Risto Boxberg:
Osuusyhteisö Satakieli / Solovei kooperatiivan ezittelemine
11:45 Pagin

Lähte: Jaana Liimatta, Nurmes

Kaleva: Suomi-palkittu Neil Hardwick: Henkisesti pahoinvoivaa Suomea on vaikea käsitellä viih­teel­li­ses­ti

http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/suomi-palkittu-neil-hardwick-henkisesti-pahoinvoivaa-suomea-on-vaikea-kasitella-viihteellisesti/773614/

Suomi-palkittu Neil Hardwick: Henkisesti pahoinvoivaa Suomea on vaikea käsitellä viih­teel­li­ses­ti

KULTTUURI 18.10.2017 23:00 | PÄIVITETTY 18.10.2017 23:02 STT, KALEVA
Suomen ja suomalaisuuden terävä havainnoija sai Suomi-palkinnon tunnustuksena urastaan
Vuonna 1969 Suomeen saapui Britanniasta mies, joka sai suomalaiset nauramaan itselleen. Tämä mies oli ohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija Neil Hardwick, joka palkittiin keskiviikkona Suomi-palkinnolla saavutuksistaan suomalaisuuden tarkkanäköisenä kuvaajana.

Hardwick muistetaan muun muassa viihdesarjoistaan Reinikainen ja Tankki täyteen sekä 1990-luvun kulttisarjasta Pakanamaan kartta. Urasta saatu tunnustus lämmittää.

–  Totta kai tuntuu hyvältä. Ja muutenkin tuntuu hyvältä tällä hetkellä, sillä vanhat työni on jälleen nostettu esiin. Pakanamaan kartta on Yle Areenassa, ja vanhat tv-komediani menevät kesäteattereissa ympäri maan, Hardwick iloitsee STT:lle puhelimitse.

Hardwickin mielestä ekoterrorismista kertova Pakanamaan kartta on itse asiassa nyt ajankohtaisempi kuin silloin kun se tehtiin.

–  Ihmiskunta on todella pahassa paikassa ilmastonmuutoksen suhteen. Jossain vaiheessa on pakko pakottaa ihmisiä tekemään oikein, täytyy käyttää äärimmäisiä keinoja, Hardwick miettii sarjan teemaa, joka on peräisin ympäristöradikaali Pentti Linkolalta.

Reinikainen ei enää onnistuisi

Mallorcalla talvehtiva Hardwick kertoo olevansa huolissaan Suomen tolasta. Hänen mielestään Suomi voi tällä hetkellä henkisesti niin huonosti, että sitä on vaikea käsitellä viihteellisesti.

–  Suomi on hyvin erilainen paikka kuin se on ollut suurimman osan ajasta, kun olen ollut siellä. Esimerkiksi kuva suomalaisesta poliisista on muuttunut niin paljon, ettei Reinikaista voisi enää kirjoittaa sellaisenaan, Hardwick pohtii.

Häntä harmittaa myös suhtautuminen maahanmuuttoon.

–  Suomeen on muuttanut paljon ihmisiä ulkomailta, eivätkä monet osaa käsitellä sitä. Torjunta on niin hysteeristä, että se jakaa kansaa ja kuulemma jopa perheitä. Se on vaikuttanut minuunkin siten, että en mielelläni lähde baarissa keskustelemaan esimerkiksi politiikasta tuntemattoman ihmisen kanssa. Eihän sitä enää tiedä, mitä sieltä tulee.

Työt jatkuvat

Hardwick täyttää ensi vuonna 70 vuotta, mutta pyöreiden täyttäminen ei pysäytä Hardwickia. Ohjaajalta on luvassa töitä ainakin teatteriin ja oopperaan.

Kirjoitustöitä ei sen sijaan ole, sillä pari Hardwickin tarjoamaa ideaa joutui hyllylle. Television puolelta jää toteutumatta Minna Lindgrenin Ehtoolehto-romaanitrilogian pohjalta suunniteltu elokuva palvelutalossa asuvista 90-vuotiaista naisista. Teatteriproduktioista paperikoriin lensi näytelmä, joka oli tehty nimetyille näyttelijöille.

–  Yksi näyttelijä vetäytyi projektista, eikä sitä voinut enää tehdä, Hardwick harmittelee.

Työn määrän väheneminen ei kuitenkaan harmita Hardwickia.

–  En ahdistu siitä, sillä minulla on paljon muutakin tekemistä. Elämä on hyvää, ja jos ei tule mitään muuta työtä, niin olkoon näin.

since 1810


Nurmeksen pitäjä itsenäistyi vuonna 1810 ja sai nykyiset rajansa vuonna 1910 Valtimon erotessa itsenäiseksi kunnaksi.Ja sitten Nurmeksesta tuli kaupunki v. 1973, jolloin maalaiskunta ja kauppala liitettiin.
Nurmes mainitaan ensimmäisen kerran dokumenteissa v.1556

https://shop.spreadshirt.fi/ateljiekuutamo/

Karjala-lehti: Kohtaamisia Helsingin Suojärvi-seuran 70-vuotisjuhlassa


karjalainen: Osuuskunta rakennuttaa Ritoniemeen toimitilat karjalaista kielipesää varten

https://karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/159005-osuuskunta-rakennuttaa-ritoniemeen-toimitilat-karjalaista-kielipesaa-varten

Osuuskunta rakennuttaa Ritoniemeen toimitilat karjalaista kielipesää varten
Jaakko Pikkarainen

 Nurmeksen kaupungin lupajaosto myönsi poikkeamisluvan Osuusyhteisö Satakielelle. Osuuskunta rakennuttaa Ritoniemeen toimitilat karjalaista kielipesää varten. Noin 170 kerrosneliömetrin kielipesän rakennustyöt alkavat ensi keväänä. Matkailukaupunkialueelle kohoava rakennus tulee aikuisten kielipesätoimintaan.

Suomenkarjalaisperheen kehitys

K. Kaipanen ”suurperheitä ei ollut Etelä-Karjalassa vaan Laatokan Karjalasta pohjoiseen ja Savoon”-väitteestä:
”Etelä osassa kannasta ei ollut yllämainittuja yhtiömies juttuja mutta 1800 -1900 luvun alussa kyllä suurprheitä eli samassa talouudessa saattoi asua useampiakin veljeksiä perheineen vanhemmat ja naimattomat sisarukset ja muitakin sukulaisia isäni puolelta Kaipasen suku oli suurperhe 1900 luvun alussa kirkonkirjojen mukaan siellä asui 28 henkeä eivät kaikki asuneet samassa talossa mutta ”pihapiirissä” suurperheillä oli yleensä iso maaomaisuus koska kantatilaa ei ollut jaettu suku oli tärkein ihmisiä yhdistävä asia kannaksella lapset syntyivät sukuun heidät kasvatettiin suvun perinteen mukaisesti ja kun he kuolivat heistä tuli suvunvainajia joita muisteltiin kun nainen avioitui hänen oli sopeuuduttava miehnsä suvun tavoille jaanoppi leensä hallitsi poikiaan ..äitini isä oli ”mäkitupalainen” jossa eli vain ydinperhe lapset avioiduttuaan muuttivat muualle”

Karjalaisiin perheyrityksiin liittyy myös tämmönen:
”Karjalassa oli ennen sotia myös yhtiömuotoisia suurperheitä, jotka omistivat maata ja viljelivät sitä. Niitä verotettiin yhtiömuotoisesti.” – Otavan Iso Tietosanakirja 8, 1966.
Sotien jälkeenkin oli perheitä joissa oli 10 lasta, vanhemmat ja isovanhemmat..

Nykyajan väitteitä:
”Onhan se vähän absurdi tilanne, jos kotoa lähtö venyy ja venyy.” / ”Perinteisesti Suomessa lapset ovat muuttaneet aikaisin kotoa verrattuna Etelä-Eurooppaan. Suomessa on ollut ikään kuin kunnia-asia, että pitää itsenäistyä,” – K. Jokinen, https://yle.fi/uutiset/3-9215706

"Myös syntyvyysluvut näyttävät vielä alhaisimmalta kuin viime vuonna, jolloin syntyi tilastohistoriallisesti vähiten lapsia." https://karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/158750-muun-maan-tyoepaikat-vievaet-porukkaa-pohjois-karjalan-vaeki-vaehentynyt-ennaetysvauhtia
Pohjois-Karjalassa syntyi historiallisen vähän lapsia. https://yle.fi/uutiset/3-8627097

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Suurperhe karjalaisessa työyhteisessö (Kalevi Piha 1964)
Liittyy epäsuorasti: karjalainen: Tutkimus: Pohjoiskarjalaiset ovat jaettavissa kolmeen eri joukkoon geenien perusteella

Marjumečäl


karjalainen: Tutkimus: Pohjoiskarjalaiset ovat jaettavissa kolmeen eri joukkoon geenien perusteella

Tutkimus: Pohjoiskarjalaiset ovat jaettavissa kolmeen eri joukkoon geenien perusteella
Terhi Nevalainen

Pohjoiskarjalaisia on pidetty geneettisesti melko yhtenäisenä ryhmänä. Uudet tarkemmat tutkimukset paljastavat, että näin ei välttämättä ole.
Kun Suomen väestön geneettistä pohjaa tarkastellaan 17 populaation tarkkuudella, käy ilmi, että Pohjois-Karjalan asukkaat jakautuvat geneettisesti pääosin kolmeen eri populaatioon.
Maakunnan pohjoisissa osissa on pohjoiskarjalaiseksi nimetty geenipopulaatio, etelässä savokarjalainen. Lisäksi maakunnassa on hajaantunut itä -populaatioon kuuluvia.
Pääosin koko Itä-Suomen väestön geenipohja on lähellä toisiaan, muistuttaa Suomen geneettistä hienorakennetta tutkiva akatemiatutkija Matti Pirinen Helsingin yliopistosta.
– Länsi-Savon, Savo-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon populaatiot ovat melko lähellä toisiaan, Pirinen vahvistaa.
Sen sijaan Pohjois-Karjalan yläpuolella menee geeniraja.
Lue lisää täältä. Juttu on luettavissa vain tilaajille.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/158670-tutkimus-pohjoiskarjalaiset-ovat-jaettavissa-kolmeen-eri-joukkoon-geenien-perusteella


"Suomen perusheimot ovat hämäläiset ja karjalaiset. Myös pohjalaiset ovat perijuuriltaan hämäläisiä; savolaiset taas enemmän karjalaisia kuin hämäläisiä." - 2014, http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/1073936480/Suomen+heimojen+peruspiirteet

https://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2014/10/historiaa.html

Nousian raja Pielisen Karjalan yläpuolella?

Ylä-Karjala: Sanaharkkaa ikäpolvista


inktober - DBXV


Spreadshirtis: Team Europe & Kyyttö



Pikkarazii tuottehii Spreadshirtis..
Avajasten kunnivokse 15 % alennus parikse nedälikse kuodil: welcome-100199065

Pieniä tuotteita Spreadshirtissä
Avajaisten kunniaksi 15 % alennusta pariksi viikoksi koodilla: welcome-100199065


Ylä-Karjala: karjalaisuus kiehtoi


avaa kuva omalle välilehdelle hiiren oikealla

stereotyyppi elää...

Kopterikuvaus: Nurmes

Puna-musta-vihreä ristilippu nousee sotien aikana (1941)

https://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/styles/kuva-page__550x400_/public/kuvat/talvi-ja-jatkosotien-aika/it%C3%A4-karjalan-lippu-nousee-21430.png?itok=56X4rUyv

http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/fi/aineistot/kuvakokoelmat/talvi-ja-jatkosotien-aika/it%C3%A4-karjalan-lippu-nousee

https://www.menec.fi/products/images/67331_4_i.jpg

White Karelia's flag 1918-1920

"Karelian blue with the Great Bear"

Vahvistettiin 21. kesäkuuta 1918 Uhtuassa Vienan Karjalan lippuna. Jonas Heiska oli lipun laatijana.


It was confirmed on June 21, 1918 in Uhtua, as a White Karelian flag. Jonas Heiska was the creator of the flag.

Replaced by a flag designed by Akseli Gallen-Kallela which was confirmed on 19 March 1920

http://heninen.net/flags/english.htm

http://verkkouutisetfi.herokuapp.com/ulkomaat/otava%20liput-40528

Karjala: Karjalaisten ryssittelystä keskusteltiin Lieksassa

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1425900614171952&set=a.321811207914237.73167.100002560804366&type=3&theater


Sarjičča-ateljie Kuutamo Spreadshirtis

Pikkarazii tuottehii Spreadshirtis..
Avajasten kunnivokse 15 % alennus parikse nedälikse kuodil: welcome-100199065

Pieniä tuotteita Spreadshirtissä
Avajaisten kunniaksi 15 % alennusta pariksi viikoksi koodilla: welcome-100199065


Keittämön päivitys

Keittiö varusteisiin tuli Clas Ohlsonil lisät: Riisinkeitin Bambune höyristin Pizzakivi mitenköhä sitä mustekalaa valmistetaan? ...