kokeilu: vanhan ajan limpparia - laimennettavua kotilimonua



  • 170g ruokokidesokeria
  • n.5 g sitruunahappoa (maustekaupan)
  • 1 greippi - raasta kuori ja purista mehu. siivilöi kuoret ennen kuin tarjoat.
  • 2,5 dl kiehuvaa vettä - sokerin pitää sekoittua veteen.


toinen kokeilu

  • 100g ruokokidesokeria
  • n. 5 g sitruunahappoa (maustekaupan)
  • 2 dl kiehuvaa vettä - sokerin pitää sekoittua veteen
  • 2½ dl kotona tehtyä sekamarjamehua (1 litrassa on sokeria n. 3dl)
anna olla yön yli ja tarjoilessa laimennetaan veteen.

!note: tämä kyllä muistuttaa ihan tavan mehun tekoa...


tuoreita sämpylöitä uunin lämmöstä


OCdoodle Iroi Ottavaine


Piikkopaita



Humalniekka

"Reketti-Mikko, myös Riähkä-Mikko, kauppias Mikko Ahonen. Hän toimi Nurmeksen kirkonkylällä eli nykyisellä Porokylällä ensimmäisenä kauppiaana. Hänellä oli puoti Rekulanlammen pohjoispäässä, ja tätä kauppaa kutsuttiin Munapesäksi. Mikko oli hyvin suulas, mustakiharainen mies. Hän ei pitänyt koskaan hattua, ja kesäisin hänellä oli yllään ainoastaan pitkä piikkopaita eikä housuja lainkaan. Nimismies Järnefelt suuttui kauppiaan housuttomuudesta niin, että tempaisi puodin laipiosta hevosruoskan ja piiskasi sillä Mikon paljaita sääriä moittien häntä sopimattomasta pukeutumisesta: "luulet olevasi vielä kauppias ja käyttäydyt kuin joku hullujenhuoneesta karannut mielipuoli". Reketti otti tästä opikseen ja rupesi käyttämään sitten myös housuja, tosin vain yksinkertaisia piikkohousuja."
https://www.nurmes.fi//nurmeslaisia-korkonimia

ei saanut kritiikkiä


09042019



karjalainen: Keksintöjä ei kannata jättää vain omaan käyttöön

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/214388

Keksintöjä ei kannata jättää vain omaan käyttöön – nurmeslaisen Martin kehittämä aurauksen alaterä toimii paremmin kuin tehdastuotteet

Nurmeksessa ja Valtimolla asuu paljon ihmisiä, jotka ovat keksineet työhön käytettäviä toimivia koneita ja laitteita. He eivät kuitenkaan kerro niistä kenellekään, joten ne eivät tule julkisuuteen tai tuotantoon, kertoo nurmeslainen yrittäjä Jukka Timonen.

------------------------------------

Kui Lönnrotin “Koko nero” nurmeslaisheppu
http://www.juminkeko.fi/lonnrot/matkat/m3k1.html

tylsä


Black Streak Entertainment

afrikko-ameriekkalaz indie sarjiččua



"Hello and welcome to our blog! We are Justin and Terry L Raimey, founders of Black Streak Entertainment. Since 2011, we have independently published books, comics, and graphic novels, and produced animated shorts for kids, teens, and families featuring characters and story lines that represent our African-American experience."

07042019


kevät


Konsta Nykäsen reittejä (heimosotien aikaan)


Savon Sanomat 1969.

Vienan Karjalassa Akonlahden kylässä syntynyt Konsta Nykänen ( Konstantin Nikutjev ) Tsaarin sotilas, Riikassa 1916 otetussa valokuvassa alhaalla oikealla.

Joulupäivän vastainen yö 1916 oli sellainen tiukempi yö. Meillä oli vastassa Riikan rintamalla asiansa osaavia miehiä. Kyllä silloin oli ammuksia ilmassa, kovasti raskasta tulta ampui saksalainen. Oma-aloitteisesti vähän myöhemmin lähdin yhden miehen osastona Pietaria kohti. Tuttu kirjuri tehtaili lomapaperin ja sanoi, että kyllä se Konsta on jo yhden loman edestä tapellut. Pietarin, Viipurin, Sortavalan ja Nurmeksen kautta menin kotiseudulle Kontokin Akonlahteen. Reissuhan se oli sekin ja kaikenlaista siellä matkan varrella näki. Levoton aika sitten tempaisi taas mukaansa, Vienassa oli hyvin levotonta 1918 “Karjala liikehti”. Olin saanut tappeluista jo tarpeekseni ja en ollut halukas lähtemään mukaan kahinoihin. Ja niin siinä kävi, että haluttomuuteni kahinointiin vei minut Venäjän Kemiin, jouduin englantilaisten joukkojen vangiksi ja kovasti ne uhkailivat, meinasivat säikytellä äkkinäisen heti alkuunsa. Minulle luvattiin järjestää 15 vuoden tuomio Novaja Semlijalle, mutta käymättä jäi sekin paikka minulta, sekä myös tuomiolla uhkailijoilta. Kemistä meidät vietiin sitten Murmanskiin. Satamassa oli iso sotalaiva, joka olikin kotimme useamman kuukauden ajan. Noin 200 miestä oli vankina tällä laivalla. Murmanskista aikanaan meidät kuljetettiin Aleksandroviskiin. Aleksandrovisk on pieni satama-ja kalastuskaupunki Jäämeren rannalla, Murmanskista Petsamoon päin. Kaupungin satamassa oli silloin piikkilanka-aidalla ympäröity englantilaisten vankileiri. Vankileirillä ollessamme teimme myös työtä, kärräsimme turskaa kalamakasiineista satamassa olleisiin proomuihin. Vaihteluahan sekin homma toi vankien arkipäivään. Siinä se yksitoista kuukautta vierähti, turskien kanssa seurustellessa. Vankileirillä oloa en voi moittia, hyvää oli ruoka ja sauna oli lämmin päivittäin. Sitten meidät vietiin takaisin Murmanskiin ja välittömästi pääsimme vapauteen. Loppuvuodesta 1919 tulin Kainuun rajavartiostoon ja sain kolmen kuukauden oleskeluluvan. Erinäisten seikkailujen jälkeen Palaka ja minä tulimme talvella 1922 Suomussalmelle ja sieltä sitten tänne Varpaisjärvelle. Näin tarinoi Konsta Nykänen, vanha tsaarin sotilas.