WIKI: Suur-Suomen idea muissa Pohjoismaissa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-Suomi

Pohjois-Norjassa on suomenkielinen vähemmistö, kveenit. Suomenkielinen asutus oli levinnyt varsinkin 1860-luvulla. Kveeneillä oli tapana eristäytyä omiin yhdyskuntiinsa. Akateeminen Karjala-Seura ja Suomalaisuuden Liitto tekivät aktiivisesti kveenityötä vuosina 1927 – 1934 välillä. Tärkein aktiviteetti oli suomenkielisen materiaalin ja propagandan levittäminen eri kanavien kautta. Toiminta hiipui vuodesta 1931 lähtien ja päättyi 1934, mutta mainittujen järjestöjen lehdissä kveenien asioita käsiteltiin vielä tämänkin jälkeen.

Norjassa virisi pelko ”suomalaisesta vaarasta”. Kveenivähemmistöä alettiin norjalaistaa samantapaisin keinoin kuin Itä-Karjalan suomalaistaminen ja myöhempi venäläistäminen.(lähde?) Pääasiallinen keino oli kulttuuri- ja kielipoliittinen syrjintä koululaitoksen kautta, norjankielinen joukkoviestintä ja ns. kaaderipolitiikka. Suomen kielen käyttöä ja arvostusta pyrittiin vähentämään ja suomenkielisten etninen identiteetti ja kulttuuri pyrittiin hävittämään.

Suomen itsenäisyyden alkuaikoina Suomessa alettiin vaatia Ruotsin Norrbottenin suomenkielisten alueiden, ”Länsipohjan”, liittämistä Suomeen. Tämä oli vastareaktio Ahvenanmaan halulle liittyä Ruotsiin. Suomen valtiovalta perusti Länsipohjan toimikunnan, jonka tehtävänä oli aikaansaada Länsipohjassa suomalaiskansallista liikehdintää. Ruotsissa puolestaan pyrittiin ruotsalaistamaan suomenkielisiä muun muassa lisäämällä ruotsin opetusta Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilla. Vielä 1950-luvulla Pohjois-Ruotsin kouluissa suomen kielen puhumisesta rangaistiin.

"Suomalainen vaara"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_vaara

Suomalainen vaara (norj. den finske fare) tarkoittaa Norjassa ennen toista maailmansotaa vallinnutta uhkakuvaa, jonka mukaan Suomi voisi muodostua sotilaalliseksi vaaratekijäksi Pohjois-Norjalle.

Suomalaisen vaaran pelkoa provosoi Suur-Suomi-ajatuksen leviäminen Suomessa. Suur-Suomea ajavat tahot sisällyttivät joissain tapauksissa kuvittelemansa Suur-Suomen alueeseen myös alueita Pohjois-Norjan Ruijasta. Muun muassa tämän vuoksi Norjan valtio ei ollut varma Pohjois-Norjassa asuvien suomalaistaustaisten ihmisten lojaalisuudesta Norjan valtiolle.

Suomalaista vaaraa käytettiin perusteena kveeneihin, Pohjois-Norjan suomenkieliseen vähemmistöön, kohdistuvalle syrjinnälle ja sulauttamispolitiikalle, jolla suomalaisuus pyrittiin kitkemään pois Norjasta. Samanlaista sulauttamispolitiikkaa kohdistettiin saamelaisiin [2]. Mukana oli myös paljon ajan skandinavismille ja germanismille tyypillistä suomalaisiin kohdistuvaa rasismia.(lähde?) Suomalaisia ja saamelaisia pidettiin suomalais-ugrilaisten kieltensä vuoksi mongolidisen, “alemman” rodun edustajina.

“Suomalaisella vaaralla” oli myös konkreettisia vaikutuksia. Suomen kielen käyttöä ja opetusta pyrittiin vähentämään. Valtio tilasi Pohjois-Norjassa asuville suomen kieltä puhuville ihmisille norjalaisia aikakauslehtiä. Myös useiden Suomeen johtavien teiden rakentaminen Pohjois-Norjassa keskeytettiin.(lähde?)

itäsuomenkarja cow print shirt


25012019






Riverijan opastuspäivikkö: 21. pakkask. 2019 Lasagne

Kuunpimennys kuvat eivät onnistuneet mut tuli yks hyvä kuva...

erona tuohon että lihaliemijauhe korvattiin 1rkl härkäfondilla



Vadelmatartaletit vaniljakreemillä & katkarapukeitto


Nappasin reseptit Riverian keittiön kakkosluokkalaisilta...


Katkarapukeitto

1 punasipuli
½ punainen paprika
5 valkosipulinkynttä
6 dl vettä
6 rkl tomaattipyrettä
2 kasvisliemikuutio
1 tl sokeria
2,5 dl kevyt ja paksu ruokakerma 4%
1 tl basilikaa
¼ tl mustapippurirouhetta
maizenaa suurustamiseen
suolaa
150g katkarapuja
halutessa voi laittaa vielä 2rkl smetanaa

1. kuulota punasipuli, valkosipulinkynnet ja paprika
2. lisää vesi, tomaattipyre, kasvisliemikuutiot ja sokeri
3. anna kiehua kohtuullisella lämmöllä 15 min.
4. Siivilöi liemi kattilaan ja heitä sipuli-paprika seos pois.
5. Lisää ruokakerma ja loput mausteet.
6. Suurusta maizenalla sopivan paksuiseksi.
7. Lisää viimeiseksi sulaneet katkaravut ja kuumenna keitto
8. Tarkista suola maistamallla.

itse lisäsin vielä 1 rkl kalakastiketta ku löyty jääkaapista.


Vadelmatartaletit vaniljakreemillä

pohja:
100g voita
50g sokeria
150g vehnäjauhoja

1. Vaahdota sokeri ja voi
2. lisää jauhot pikkuhiljaa sekoittamalla taikinaan.
3. Taikina on hyvin murumaista, ku se on valmista.
4. Ota taikinasta n. 10 pientä palleroa ja painele ne muffinipellin koloihin.
5. Paista pohjia 175 asteessa noin 10-15 minuuttia riippuen uunista
6. painele reunat sekä pohja lusikalla tasaisiksi ja jäähdytä ne ensin pellil sitten siirä ne ritilälle.

Vaniljakreemi:
4 dl maitoa
½ tl raastettua vaniljaa myllystä (tai 1 tanko)
1 dl sokeria
4 keltuaista
3 rkl maizenaa

1. Lämmitä hiljalleen maito ja vaniljatanko kattilas
2. Vatkaa keltuaiset, sokeri ja maizena kulhossa t. yleiskoneessa
3. lisää kiehumispisteessä olevasta maidosta puolet keltuaisseokseen ja vatkaa sekaisin.
4. Kaada sitten siivilän läpi maitokeltuaisseos kattilaan, jossa on loput maidot.
5. Jatka miedolla lämmöllä kuumentamista koko ajan sekoitellen.
6. Kreemi paksuuntuu pikkuhiljaa ja pulpahtaa.
7. Kreemi on valmis kun se on 84 asteista.
8. Siirrä kreemi jäähtymään.

Päälle
kotimaisia vadelmia
vadelmajauhetta
min marenkeja
1. asettele vadelmat kreemin päälle
2. sirottele vadelmajauhetta siivilän läpi
3. koristele vielä minimarengeilla tai syötävillä kukilla halutessasi.

20012019






Suomen osavaltiot