Timpano


  • n. 2dl pastataikina
    • olisi pitänyt tehdä isompi ja löysempi taikina
  • ½pkt lihapullia
    • pullat revitty kahtia
  • ½pkt täysjyväpastaa
  • 1 purkki lasagnekastiketta
  • 1 pkt mozzarella juustoa
  • 5 keitettyä kananmunaa
  • Valio Karelia siivuja
  • salamia

vielä ehtii




halukkaat voivat vielä lähettää omia akvarellejä. deadlinea siirettiin 25.9.2018. Ilmainen digitaalinen akvarellinäyttely, johon jokainen pääsee mukaan, kunhan ohjeet käy läpi.

suunnitelma: Timpano (laiskan versio)

  • valmiita lihapullia - paistinpannun kautta
  • valmiita putkipastaa
  • valmis lasagnekastike - 500g
  • keitettyjä kananmunia - muutama, halkaistaan pystysuunnittain.
  • salami - yhteen kerrokseen.
  • mozzarella juustoa
  • provolone juusto - note: itse en löytänyt provolonejuustoa Sokoksen hyllyltä joten päätin italialaisen sijaan kokeilla Valio Karelia juustoa.
  • kuori pasta-taikina:
    • Durumvehnäjauhoja 4½dl 
    • kananmunia 3-4
    • öljyä
    • sitten kelmuun 30 min.
kuori taikina laitetaan kannelliseen uunipataan ja täytteet laitetaan kerroksittain.

uunissa sitten n. 90-120 min. 200C.

oikea ohje:

ja

katsotaan miten nopeasti tämä sensuroidaan...



- Anna Tulla
- Värttinä
- Santtu Karhu & Talvisovat
- SatanaKozel
- Ondrei
- Puhti
- Hannu Brelo

#SKJL80

“Linnalazet pruaznuiččou Kosmovalas ” akvarelli-muste teos lähetetty SKjLn JUHLAT/BILEET/PARTY/FEST/HIËJE -kuvataidefestivaaliin Joensuuhun

Ylä-Karjala: Valtimo kosii Nurmesta


karjalainen: Karjalaisen gallup: Valtimolaiset eivät näe mahdollisessa kuntaliitoksessa mitään hyvää

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/195071-karjalaisen-gallup-valtimolaiset-eivat-nae-mahdollisessa-kuntaliitoksessa-mitaan-hyvaa
Karjalaisen gallup: Valtimolaiset eivät näe mahdollisessa kuntaliitoksessa mitään hyvää
Teksti ja kuvat: Ulla Korkatsu
 Karjalaisen gallup: Valtimolaiset eivät näe mahdollisessa kuntaliitoksessa mitään hyvää
Valtimon kunnanvaltuustolle jätettiin maanantai-iltana valtuustoaloite kuntaliitosselvityksen käynnistämisestä.

Aloitteen allekirjoitti 18 kunnanvaltuutettua. Aloitteessa ehdotetaan, että Valtimo selvittää kuntaliitosmahdollisuuksia Nurmekseen liittymisestä.

Karjalainen kiersi Valtimolla jututtamassa paikallisia ja kyselemässä ajatuksia mahdollisesta kuntaliitoksesta. Hämmennys kuvaa valtimolaisten mielialoja tällä hetkellä.

Haastatellut pelkäsivät etenkin sitä, että Valtimo voisi jäädä Nurmeksen kaupungin varjoon. Uhkakuvana haastatellut näkivät palvelujen huononemisen ja niiden siirtymisen Nurmekseen.

- Ihan paska homma, kepu taas sanelee. Ei tullut minulle yllätyksenä, on tämä ollut pelättävissä pitemmän aikaa. Epäilen, että kuntaliitoksessa ei ole mitään hyvää valtimolaisille. Meille jää vaan rippeet kaikesta, kun Nurmeksessa päätetään meidänkin asiat. Palvelut huononevat. Varmaan vievät tuon viimeisen kaupankin meiltä pois.

Raimo Pulkkinen, eläkeläinen, autonkuljettaja, Valtimo, 70.

- Olen ollut aina oman kunnan kannattaja, mutta minkäs minä mahdan tälle. Tänne tarvittaisiin enemmän Lassi Kähkösiä, että voitaisiin kaikki tuottaa oman energiamme ja olla itsenäisiä.  Viimeisetkin palvelut lähtevät ja syrjäseudun asukas joutuu maksumieheksi. Kunnalta häviää 150 työpaikkaa. Ei pitäisi vaipua kuitenkaan kurjuuteen. Valtimo on velaton kunta, ei ole mikään pakkorako liittyä mihinkään.

Heikki Ovaskainen, yrittäjä, Valtimo, 70.

- Kunnanvaltuutettujen pitäisi houkutella tänne vakavaraisia yrityksiä, jotka eivät ole paikkakuntaan sidottuja. Pienet yrittäjät eivät pidä paikkakuntaa pystyssä. Toivottavasti ei tule kuntaliitosta ja saataisiin uusi yrittäjätaustainen kunnanjohtaja tänne. Miten meidän valtimolaisten käy, kun joudumme altavastaajiksi. Tämä taitaa olla viimeinen naula arkkuun.

Eira Muikku, yrittäjä, Valtimo, 33.

- Pelkään, että sitten mennään raha edellä. Kaupungista tulee kuitenkin pääpaikka. Onko sitten kellään halua enää kehittää meidän valtimolaisten asioita. Toivottavasti oltaisiin samanvertaisia Nurmeksen kanssa. Koululla oli tänään keskustelua kuntaliitoksesta. Opettajia pelottaa, että kouluasiat Valtimolla huononevat. Pelko on muidenkin palveluiden huononemisesta.

Suvi Tuononen, koulunkäynninohjaaja, Valtimo, 28.

Language Equality in the Digital Age


Karjal.fi: ’Language Equality in the Digital Age’ oli suavutuksekas


Ylä-Karjala: Valtimolla halutaan nopea kuntaliitosselvitys Nurmeksen kanssa

Hmm…Kunnasta tulisi kuntaliiton yhteydessä selvästi karjalankielisimpiä alueista Suomessa ku Valtimon Rasimäki ja Nurmeksen Bomba olisi saman kunnan alla…

http://www.ylakarjala.fi/uutiset/item/1833-valtimolla-halutaan-nopea-kuntaliitosselvitys-nurmeksen-kanssa
Marianne Haverinen
Valtimolla halutaan nopea kuntaliitosselvitys Nurmeksen kanssa 
Kunnanjohtaja Leena Mustonen ja valtuuston puheenjohtaja Ilona Alhoniemi istuivat vieretysten tänään kunnanvaltuuston kokouksessa. Marianne Haverinen
Kunnanjohtaja Leena Mustonen ja valtuuston puheenjohtaja Ilona Alhoniemi istuivat vieretysten tänään kunnanvaltuuston kokouksessa. 
Valtimon valtuustossa jätettiin tänään valtuustoaloite kuntaliitosselvittelyjen välittömästä käynnistämisestä Nurmeksen kanssa. Aloitteen allekirjoitti 18 valtuutettua kaikkiaan 21:sta valtuutetusta. Mukana ovat kaikki keskustan, sosialidemokraattien, vihreiden ja kristillisdemokraattien valtuutetut. Ainoastaan vasemmistoliitto ja perussuomalaiset eivät ole aloitteen takana. 
Valtuusto myös esitti äänestyksen jälkeen, ettei kuntaan valittaisi uutta kunnanjohtajaa Leena Mustosen tilalle. Hän on irtisanoutunut tehtävästään 28. helmikuuta alkaen. Valtuuston kannanotto ei kuitenkaan ollut lainvoimainen päätös, sillä kunnanhallitus oli aiemmin päättänyt jättää kunnanjohtajan rekrytointiin liittyvät asiat pöydälle. Valtuuston puheenjohtaja Ilona Alhoniemi selittää, että näin toimien kunnanhallitus jättää itselleen takaportin palata kunnanjohtajan valintaan, jos Valtimo saa pakit Nurmekselta. 
Ensimmäisenä kuntaliitosaloitteen allekirjoittanut Alhoniemi taustoittaa, että liitospohdintoihin ryhdyttiin kunnan talousvaikeuksien vuoksi. Ensi vuodelle on monista eri syistä paineita korottaa reippaasti veroprosenttia. 
Valtimolla toivotaan, että edellisissä vuoden 2014 kuntaliitosneuvotteluissa laaditut selvitykset olisivat vielä edes osittain päteviä. Siten neuvottelut voisi hoitaa nopeallakin aikataululla. 
- Nyt meillä on kaikista paras ja osaavin henkilöstöresurssi syksyn ajan käytettävissä, kun Leena on vielä töissä, Alhoniemi perustelee kiirettä.

Karjalainen: Kenelle kuuluu karjala?














Infinity War

StormBreaker’n luadimine oli kyl tylsy kotvu…

välinepäivitys

razer kuulokkeet. on taas väriyhdistelnä...
pöydän mikrofoniteline

1970-luvvun Pohjas-Karjal

– Kaupunkilaisuutta ihannoitiin. Itse koimme olevamme vain maalaisia. Eikä riittänyt se, että olimme maalta. Olimme syntyneet myös kehitysalueelle, hän sanoi.
Yksi kehitysalueen nuorista – Maritta Lintunen vei yleisönsä aikamatkalle 1970-luvulle


-----------------------------------------------------------------------------------------

“Tämä Viekijärven kylä on tyypillinen pohjoiskarjalainen kehitysaluekylä”
“Tämä on vanha karjalaiskylä, mutta Karjala ei ole aina ollut kehitysaluetta. Täällä vallitsi aikoinaan aineellisesti ja hengellisesti korkeakulttuuri, joka on vaikuttanut koko Suomen kulttuuriin erittäin voimakkaallisesti kalevalaisen perinteen muodossa, mutta Karjalasta on tullut kehitysaluetta, sen vauraus on hävinnyt ja haihtunut. Minne? Sitä sopii kysyä.”
“Etelä-Suomeen?”
“Ilmeisesti Etelä-Suomeen, koska täältä viedään raaka-aineet jalostettaviksi Etelä-Suomeen - puuraaka-aineet, malmit ja täältä saatu vesivoima eli energia.”
“Tällä hetkellä voidaan sanoa että koko kehitysaluepolitiikka perustuu avustusmentaliteettiin - annetaan tänne niin kuin köyhäinapua, mutta sellaisella tekniikalla asioita ei voida hoitaa. Pitäisi puuttua itse tämän järjestelmän koneistoon siihen mekanismiin joka johtaa tällaiseen alueen tyhjentymiseen aineellisista ja henkisistä voimavaroista eli väestökatoo samalla tavalla kuin vauraus katoaa samalla tavalla väestö katoaa. Ja toiseksi tämän seudun, tämän alueen väestön itse täytyy saada hereille vaatimaan oikeuksiaan sillä heillä on oikeus saada samaa sosiaalinen ja kulttuurinen asema kuin etelä-suomen asukkailla. Mitä tulee nuorisoon niin tällä hetkellä ongelma on hyvin kipeä juuri nuorison kohdalla koska nuoriso ei viihdy täällä. Täällä ei ole enää henkisiä virikkeitä tarjolla eikä nuorille sopivaa viihdettä. Kun kansakoulupiiriä on lakkautettu - on kadotettu kerhotoimintaa ja monenlaista kulttuuritoimintaa jota opettajat harjoittivat. Samalla tavoin on elokuvateattereita lakkautettu - baareja on lakkautettu - kauppoja lopetettu niin kaikkien näiden mukana on mennyt virikkeitä, yhteyksiä myöskin kulttuuripalveluja samalla tavoin liikennekin vähentynyt ja mitä enemmän väestö vähenee sitä kalliimmaksi tulee palveluiden ylläpito. Kuitenkaan ei voitaisi laskea liiketaloudellisesti näitä palveluita vaan on otettava huomioon niin sanottu "yleinen etu” - kansantaloudellinen näkökohta, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja turvattava näillekin ihmisille jotka täällä asuvat oikeus yhtäläiseen elämisen tasoon kuin etelän asukkaille koska se on heidän oikeutensa ja koska heillä ennen aikoinaan se on ollutkin “
—  Katoavaa Karjalaisuutta dokumentin Heikki Kirkisen haastattelu


virtualmoine