31082018


minul ei ole käsitystä minkävärisiä nämä siat on..
Suomalainen maatiaissika on kuollut sukupuuttoon.


maatiaissiasta löyty maalauksesta https://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/etlehti.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/p1180124.jpg?itok=uWr4kBtJ

Mikko Ilkka kuvaa vuonna 1912 kirjassaan Karjalan ja Savon pirtasika seuraavalla tavalla:

"Karjalan ja Savon pirtasika oli ruumiinrakenteeltaan lyhyempi kuin pohjoissuomalainen sika. Sen pää oli siro ja pieni, silmät pienet ja kärsä suhteellisen pitkä. Ruumis oli tavattoman litteä, selkä vähän köyry ja jalat muuhun ruumiiseen verraten pitkät. Karva oli pitkää , kankeata ja harvanpuoleista, harjakset niinikään pitkät ja tuuheat. Karvojen väri oli vaihteleva - likaisen kellertävä, musta ja mustankirjava. Toisinaan näki ruskeahakon-punertavalla pohjalla pieniä, noin kymmenenpennin laajuisia mustia pilkkuja, vieläpä joksus samanvärisellä pohjalla säännöttömiä mustia poikkijuouviakin. Nämä siat muistuttivat ruumiinrakenteeltaan ja väriltään suuresti niitä metsäsikoja, joita kerrotaan vielä viime vuosisaddan alkupuolella eläneen Etelä-Ruotsin metsissä ja joista mm. itävaltalainen tutkija tohtori leopold Josef Fitzinger (1802-1884), arvelee ruotsalaisen maatiaissian polveutuwan. Samaa arveli myöskin tunnettu meikäläinen luonnontutkija lehtori U.J. Mela. Hän kertoi tämän kirjoittajalle, että hän ylioppilas-aikanaan kulkiessaan eräänä kesänä kasvintutkimusmatkalla Nilsiässä , Kaavilla, Juuassa ja Nurmeksessa oli usein nähnyt näitä "pirtasikoja". Ne olivat erityisesti painuneet hänen mieleensä tuon ruskeahkon pohjavärinsä ja tavattoman kapean ruumiinsa vuoksi. Melan arvelujen mukaan olivat siat jo vanhempina aikoina joutuneet ruotsista etelä-suomen herraskartanoihin, joista ne sitten vähitellen aikojen kuluessa kulkeutuivat sisämaahan. iätä sikarotua tuskin on enää ollenkaan koko maassa alkuperäisenä eli sellaisena kuin meidän nykyinen vanhempi väki sen vielä näki nuoduudessaan."

ManTra projekti teki matkan toukokuussa 2005 Karjalaan Venäjällä. Matkan aikana valokuvasin mahdollisia Karjalan maatiaislampaita. Tervajärvellä (Laatokan ja Suomen rajalla oleva paikka, Viipurista pohjoiseen) syöksyi vanhan aitan alta ulos hiekkatielle linja-auton eteen kaksi sikaa. Toinen oli vaaleanpunainen ja toinen oli vaaleanpunainen mustilla pilkuilla. Sioilla oli kovaa vauhtia kun riensivät laituimeen ja peitti itsensä pusikoihin. Näkymä oli aivan mahtavaa! Olin juuri perehtynyt Viron ja Ruotsin maatiaisikoihin - en voinut uskoa silmiäni kun näkin elävänä sika joka muistutti niin paljon vanhaa sukupuuttoon kuollut maatiaisiamme.

Kysymykset:

    Elääkö pirtasika vielä Venäjän puolella Karjalassa?
    Jäivätkö sikoja Karjalaisten evakuoinnin yhteydessä jäljellä Karjalaan?
    Muistaako Karjalaiset tällainen pilkullinen sika?
    Miten yleisesti sitä pidettiin vielä maatiloilla 1940-luvulla?
HAMK/Annika Michelson


"Ruotsin kuninkaan Kaarle XI:n merkinnöistä vuodelta 1688 ilmenee, että villisikoja eli 1600-luvun lopulla vielä Öölannissa. Pian sen jälkeen laji hävisi koko Fennoskandiasta. Häviämiseen on vaikuttanut villisikojen risteytyminen kesysikojen kanssa. Karjalasta ja Baltiasta vakituinen villisikakanta katosi ilmaston kylmennyttyä 1800-luvun alussa."  -WIKI/Villisika

Vesivoimainen kankirautavasara




Nurmeksesta katsottuna lähin tiedossa oleva kankirautavasara: Pohjois-Savon v. 1831 Jyrkänkoskel https://retkipaikka.fi/volokin-polku-sonkajarvi/


  • Konevasaran edeltäjä
  • Kankirautavasarat levisivät keskiajalla Eurooppassa.






22082018


YLE: Pohjois-Karjalan maakunnan uusi brändi rakentaa karjalaista heimoa

https://yle.fi/uutiset/3-10365337
Pauliina Tolvanen
Pohjois-Karjalan maakunnan uusi brändi rakentaa karjalaista heimoa

Pohjois-Karjalan markkinoinnissa korostuu jatkossa yhteisöllisyys, vieraanvaraisuus ja hyväntahtoisuus.

Pohjois-Karjalan maakunta on saanut uuden brändin ja ilmeen. Jatkossa markkinoinnissa maakunnasta ja sen asukkaista rakennetaan kuvaa vieraanvaraisena karjalaisena heimona, joka ei jätä ketään yksin.

Sanoma on tiivistetty iskusanoihin "kaiken maailman karjalaiset".

Maakuntaliiton tavoitteena on, ettei maailmankarjalaisuus jää pelkäksi mainoslauseeksi.

– Brändi on muutakin kuin ilme, se on myös päämäärä ja tavoite. Ja Pohjois-Karjalassa pyrkimyksemme on, ettei kukaan jää täällä yksin, kertoo maakunnan markkinointipäällikkö Heli Räsänen.

Useat pohjoiskarjalaiset kunnat, järjestöt ja oppilaitokset ovat jo tarttuneet haasteeseen. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Riveria toteuttavat yhdessä "Vie kaveri kahville" -kampanjan, jossa opiskelijaravintoloihin jaetaan kahvilippuja.

Karjalainen heimo näkyy myös maakunnan visuaalisessa ilmeessä. Pohjois-Karjalan vaakunasta on tyylitelty hymiömäinen, karjalainen veitikka ja samoja muotoja yhdistelemällä kokonainen karjalainen heimo.

Ylä-Karjala: Itsepäisiä, kapinaherkkiä ja omapäisiä – pohjoiskarjalaisuus syntyi Pielisjärven alueella


http://www.ylakarjala.fi/uutiset/item/1813-itsepaisia-kapinaherkkia-ja-omapaisia-pohjoiskarjalaisuus-syntyi-pielisjarven-alueella
Tuire Haverinen
Itsepäisiä, kapinaherkkiä ja omapäisiä – pohjoiskarjalaisuus syntyi Pielisjärven alueella

Pohjois-Karjalalla on paljon tunnusmerkkejä. Viimeisimmäksi on valittu maakuntaeläin eli karhu. Maakuntakasvi on karjalanruusu, kala järvilohi, järvi Pielinen ja lintu käki.

Maakuntarakkaus ja -ylpeys tuntuvat olevan tällä hetkellä nosteessa. Lauantaina vietetään ensimmäistä maakuntapäivää, jolloin myös lanseerataan maakunnan uusi brändi.

Lähestyvä juhlapäivä saa pohtimaan, minkälaisia pohjoiskarjalaiset sisimmältään ovat ja miten ja milloin maakunta ja sen olemus ovat muodostuneet. Suomen historian dosentilla Jukka Kokkosella on varma vastaus ainakin siihen, mistä pohjoiskarjalaisuus on lähtöisin.

– Maakunnallinen identiteetti syntyi 1700-luvulla Pielisjärvellä eli Nurmeksen, Valtimon, Rautavaaran, Juuan ja Lieksan alueella. Pielisjärveläiset tituleerasivat itseään maakunnan miehiksi tai asukkaiksi. Haluttiin erottautua savolaisista ja kainuulaisista.

Myös Itä-Suomen yliopiston erikoistutkija Ismo Björnin mukaan pohjoiskarjalaisuus syntyi, kun haluttiin kertoa, että ei olla savolaisia eikä karjalaisia vaan pohjoiskarjalaisia.

Tutkimuksissaan Kokkonen ja Björn ovat löytäneet pohjoiskarjalaisille aivan muunlaisia määritelmiä kuin nykyään esiinnostettavan iloisuuden.

– Pohjoiskarjalaisia kuvattiin 1700-luvulla itsepäisiksi, kapinaherkiksi ja opportunisteiksi, Kokkonen sanoo.

1800-luvulla Zacharias Topelius kirjasi määritelmiä suomalaisista heimoista. Topeliuksen määritelmä karjalaisuudesta ei kuitenkaan Björnin mukaan istunut pohjoiskarjalaisiin.

– Ei osattu nähdä pohjoiskarjalaisten omalaatuista luonnetta eli omapäisyyttä, omanarvontuntoa, pientä sulkeutuneisuutta ja kiukuttelua, vaan ruvettiin väkisin tekemään pohjoiskarjalaisuudesta karjalaisempaa kuin se on, hän sanoo.

Björnin mukaan sama ristiriita on edelleenkin näkyvissä ja korostui entisestään, kun talvi- ja jatkosotien jälkeen Karjalan evakoita alettiin asuttaa Suomeen. Esimerkiksi Valtimolle tuli paljon evakoita Suojärveltä.

– Karjalaisuuden määrittely aiheutti isoja kiistoja, ja keskustelu jatkuu edelleen. Ja esimerkiksi matkailussa käytetään Topeliuksen määritelmiä ja nostetaan ortodoksista perinnettä, vaikka se on ollut marginaalinen tekijä Pohjois-Karjalan historiassa. Näitä toisia juuria ei tuoda esille.

Kosmovalah



TUNNETKO, MUISTATKO: Pohjoiskarjalaisten mielipiteitä avaruusturismista 1963
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/09/karpo-pohjois-karjalassa-lahtisitko-avaruuteen

Toimittaja Hannu Karpo matkasi 1963 Pohjois-Karjalaan kyselemään ihmisiltä halukkuutta ensimmäiseksi avaruusmatkustajaksi.
Avaruusmatkustaminen tuli puheenaiheeksi 1960-luvulla, kun Juri Gagarin lensi ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa huhtikuussa 1961.
Gagarin vieraili myös Suomessa, ja hän lupaili vähän vitsaillen myös suomalaisille avaruusturisteille paikkoja tuleville lennoille.
Pohjoiskarjalaisista osa haluaisi lähteä mukaan lennolle, mutta osa suhtautuu lähtöön epäillen.
Teksti: Paavo Rytsä

toas kameran ies










The Universim



Pelin kehittäjät laittaavat tukijoitten nimet "Rise of Evolution" monumenttiin ja tukijat saivat laittaa kaupungin nimen peliin joista se arpoo pelattaessa.

Kosmovala on samaan tyyliin kuin Kalevala ja Sortavala.

https://store.steampowered.com/app/352720/The_Universim/

Jauhelihatäytteiset sipulipallot (onion bombs)

220°C 40min - tämä oli liikaa
800g jauhelihaa - puolet riittää
2, 5 dl korppujauhoja
1 kananmuna
2, 5 dl maitoa
1,2 dl bbq kastiketta
1 tl suolaa
1/2 tl musta pippuria
1/2 tl valkosipuli jauhetta
1 pkt pekonia
3-4 sipulia
- otetaan päälimmäiset kerrokset leikkaamalla yhdeltä puolelta sipulin ytimeen ja pujotetaan sisimmässään kerrokset pois. Sipulin kerrokset täytetään jauhelihaseoksella ja päälle laitetaan pekonia

Ylä-Karjalan kansalaisopisto SARJAKUVAPIIRUSTUS

https://www.opistopalvelut.fi/ylakarjala/course.php?t=2677

Ylä-Karjalan kansalaisopisto SARJAKUVAPIIRUSTUS 
Kurssilla perehdytään sarjakuvan perusteisiin ja erilaisiin sarjakuvan tekoprosesseihin, esim. perinteisen ”non-photo blue” sinikynällä luonosteluun ja sen häviämiseen skannauksen yhteydessä taikka digitaalisesti tekemiseen. Kurssi pyrkii myös laittamaan Ylä-Karjalan sarjakuvapiirtäjät yhteen, jotta piirtäjät voisivat hakea uutta näkökulmaa työskentelylleen ja töilleen toisten kautta. Katsotaan Suomen sarjakuva-alaa yleisesti. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon, katso tarkka aika sivulta 4. Enint. 9 opiskelijaa.

karjalanhebo / karelian horse

Karjalainen siirtolaispoika on lähtenyt ratsain evakkomatkalle



“agronomist Axel Alfthan (1862–1934) and veterinarian Kaarlo Gummerus (1840–1898) expanded Aspelin’s hypothesis, proposing that the horse population later diverged into Eastern Finnish and Mid-Finnish types, which had remained distinguishable as late as the turn of the 20th century. Photographs support these claims: the small Karelian horse was blocky and stout, with pronounced withers, a short neck and large head. The small horse from central Finland, on the other hand, was “more noble”, with a longer body, lighter neck and more refined head.“

“The earliest known documentation of Finnish trade in horses, both as imports and exports, dates to 1299, when Pope Gregory IX sent a letter of reprimand to the merchants of Gotland, who were selling horses to the non-Christianized Finns. Apparently the Finns succeeded in improving their horse population, as the predominant form of Finnish trade in horses eventually shifted from imports to exports. A Russian chronicle from 1338 mentions “Tamma-Karjala” (“Karelia of the Mares”), presumably denoting a place of good horse breeding. As early as in 1347, King Magnus IV saw it necessary to put limits to the horse exports from Karelia to Russia.“

- WIKI/finnhorse

Valokuva Vieljärvi 14.08.1941 (Jatkosota) Karjalaishevosia pihan laitumella. (Vieljärvi)
https://www.sotasampo.fi/fi/photographs/page/sakuva_71745

“Portaitten eteen ajettiin kolme avaraa matkareslaa, joita vetivät pörhökarvaiset Karjalan hevoset. Hevosten pienuuteen tiesivät kuitenkin kyytimiehet keinon, sukasivat niitä siimalla selkään, ja merkillisine kepeästi irtaantuivatkin reet.”

http://www2.amk.fi/digma.fi/eetu/www.amk.fi/opintojaksot/500/1162824838111/5kcdD9qdN/1178791367244/1178791833303.html

EUregio Karelia

8.8.2018 mustan mullan kasvatti & Moskovan imago







Jossain luki että puiden polttaminen olisi sama asia kuin puut viedään muualle käytettäviksi.  ja tämmöne runo




virtualmoine