Ylä-Karjala: Itsepäisiä, kapinaherkkiä ja omapäisiä – pohjoiskarjalaisuus syntyi Pielisjärven alueella


http://www.ylakarjala.fi/uutiset/item/1813-itsepaisia-kapinaherkkia-ja-omapaisia-pohjoiskarjalaisuus-syntyi-pielisjarven-alueella
Tuire Haverinen
Itsepäisiä, kapinaherkkiä ja omapäisiä – pohjoiskarjalaisuus syntyi Pielisjärven alueella

Pohjois-Karjalalla on paljon tunnusmerkkejä. Viimeisimmäksi on valittu maakuntaeläin eli karhu. Maakuntakasvi on karjalanruusu, kala järvilohi, järvi Pielinen ja lintu käki.

Maakuntarakkaus ja -ylpeys tuntuvat olevan tällä hetkellä nosteessa. Lauantaina vietetään ensimmäistä maakuntapäivää, jolloin myös lanseerataan maakunnan uusi brändi.

Lähestyvä juhlapäivä saa pohtimaan, minkälaisia pohjoiskarjalaiset sisimmältään ovat ja miten ja milloin maakunta ja sen olemus ovat muodostuneet. Suomen historian dosentilla Jukka Kokkosella on varma vastaus ainakin siihen, mistä pohjoiskarjalaisuus on lähtöisin.

– Maakunnallinen identiteetti syntyi 1700-luvulla Pielisjärvellä eli Nurmeksen, Valtimon, Rautavaaran, Juuan ja Lieksan alueella. Pielisjärveläiset tituleerasivat itseään maakunnan miehiksi tai asukkaiksi. Haluttiin erottautua savolaisista ja kainuulaisista.

Myös Itä-Suomen yliopiston erikoistutkija Ismo Björnin mukaan pohjoiskarjalaisuus syntyi, kun haluttiin kertoa, että ei olla savolaisia eikä karjalaisia vaan pohjoiskarjalaisia.

Tutkimuksissaan Kokkonen ja Björn ovat löytäneet pohjoiskarjalaisille aivan muunlaisia määritelmiä kuin nykyään esiinnostettavan iloisuuden.

– Pohjoiskarjalaisia kuvattiin 1700-luvulla itsepäisiksi, kapinaherkiksi ja opportunisteiksi, Kokkonen sanoo.

1800-luvulla Zacharias Topelius kirjasi määritelmiä suomalaisista heimoista. Topeliuksen määritelmä karjalaisuudesta ei kuitenkaan Björnin mukaan istunut pohjoiskarjalaisiin.

– Ei osattu nähdä pohjoiskarjalaisten omalaatuista luonnetta eli omapäisyyttä, omanarvontuntoa, pientä sulkeutuneisuutta ja kiukuttelua, vaan ruvettiin väkisin tekemään pohjoiskarjalaisuudesta karjalaisempaa kuin se on, hän sanoo.

Björnin mukaan sama ristiriita on edelleenkin näkyvissä ja korostui entisestään, kun talvi- ja jatkosotien jälkeen Karjalan evakoita alettiin asuttaa Suomeen. Esimerkiksi Valtimolle tuli paljon evakoita Suojärveltä.

– Karjalaisuuden määrittely aiheutti isoja kiistoja, ja keskustelu jatkuu edelleen. Ja esimerkiksi matkailussa käytetään Topeliuksen määritelmiä ja nostetaan ortodoksista perinnettä, vaikka se on ollut marginaalinen tekijä Pohjois-Karjalan historiassa. Näitä toisia juuria ei tuoda esille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

SCP-113 trap

  SCP-113 https://scp-wiki.wikidot.com/scp-113 in this comic, I tried comic page layout of belgian comic magazine