Karjala-lehti: Kohtaamisia Helsingin Suojärvi-seuran 70-vuotisjuhlassa


1 kommentti:

  1. Mukavaa ja jopa lohdullista oli huomata, että tässä kirjoituksessa karjalan kielen livvinmurteetkin (ilmeisesti?) katsotaan osaksi karjalan kieltä ("- Koska varsinaiskarjalan pohjoismurteiden kirjakieltä nimitetään viena(nkarjala)ksi ja livvinmurteiden kirjakieltä livvi(nkarjala)ksi, voidaan karjalan etelämurteiden kirjakielen nimeksi ottaa varsinaiskarjala. Tässä ei siis ole kyse kielitieteellisestä murrenimityksestä vaan kirjakielelle annettavasta nimestä, Jeskanen totesi.").

    En tosin ymmärrä miksi "karjala" on pantu sulkujen () sisään, miksi ei voida suoraan kirjoittaa "vienankarjala" ja "livvinkarjala"? Ei myöskään käy selville, ovatko nämä "sulkuratkaisut" jutun kirjoittaja Matti Tuomiston omia eskonpuumerkkejä, vaiko tutkija Jeskasen Tuomistolle esittämiä tarkennuksia lehtikirjoitukseen.

    Tuomisto on kyllä itse eräässä toisessä yhteydessä (lehtikirjoitus "Kyllä varsinaiskarjala on kieli", Karjalainen 28.8.2017.) ilmoittanut hyvinkin selvästi, ettei hän laske karjalan kielen aunukselais/livviläismurteita kuuluvaksi karjalan kieleen. Pari lainausta: "KKS:n rahojen käytön painopiste on livvin kielessä", "Karjala (varsinaiskarjalan etelämurteet) on autoktoninen, ei-alueellinen vähemmistökieli Suomessa. Sen elvyttäminen ansaitsee julkista rahoitusta siinä kuin livvikin, jonka asiaa Karjalan kielen seura edistää."

    Tuomiston mielestä on siis olemassa oma, karjalan kielestä itsenäinen kieli nimeltä livvin kieli.

    Ihan mielenkiintoista olisi tietää, onko hänen mielestään olemassa myös suomen kielestä erillinen savon kieli, hämeen kieli, eteläpohjanmaan kieli, pohjoispohjanmaan kieli, satakunnan kieli... jne. Ja onko tuon savon "kielen" kohdallakaan viisasta puhua yhdestä kielestä? Ehkäpä on olemassa vielä erikseen eteläsavon, pohjoissavon ja vielä itäsavon kielet (omine pää- ja alamurteineen)?

    VastaaPoista

terralympus