- kalastus oli pääelinkeino
- metsästystäkin lienee ollut mutta jäänteitä ei ole jäänyt
- vasarakirveskulttuuri ei levinnyt Pohjois-Karjalaan
- verkonpainokivien reiät lienee tehty umpikairalla, sillä onttokairaus kuului vasarakirveskulttuuriin.
- verrattuna luonnontilaan kampakeramiikkakulttuuri oli jo varsin kehittynyt
- tuli oli jo keksitty aikoja sitten, nyt keksittiin keittäminen saviruukuissa
- talvella pukeuduttiin nahkoihin, alkeelinen ompelu kehittyi.
- sillä nuoran punonta oli jo tunnettua jo paljon aikaisemminkin, kuten verkkolöydöistä voi päätellä.
- Nurmes oli jo tuoloin kahden kulttuurin vaikutuspiirissä
- Luoteen kulttuuri
- hautuumaalta on löytynyt saviastia joka on samaa tyyppiä kuin Säräisniemeltä
- samaa viittaa sädekiviliuskeisten tuurankappaleiden esiintyminen
- asetyypin tärkein alue on Rovanniemellä, josta se on levinnyt Pohjanmaalle
- tuurankappale esiintyy rinnakkain kehdonjalaskuokan kanssa, joka on taas karjalainen tyyppi
- huomattavin osa Nurmeksen kiviesineistöstä on Aunuksen viheriäliusketta, kaunista tumman vihreänharmaata kiveä.
- Lähinnä kotoisia valmisteita lienevät kvartsista tehdyt aseet.
- Valtimolta on löydetty kaksi luultavasti kivikautista melaa, joiden mallisia nykyiset Siperian vogulit ja ostjakit käyttävät
- Pielisjärveltä on löydetty puulusikka joka on tehty Uralin vuoristossa kasvavasta sembramännystä.
- Liikkuminen
- kesällä ruuhi
- talvella sukset ja todennäiköisesti reki, jota ihminen tai koira veti.
Ilmaston viileneminen ja elinehtojen koveneminen karkoitti ihmisen pohjois- ja itäosasta, niin ettei Nurmeksen kohdalla voida puhua pronssikaudesta. ("tyhjyydenaika")..Karjalaiset toivat rautakauden Nurmekseen. (note: karjalaisilla tarkoitetaan nykykielessä muinais-karjalaisia, ja pronssikaudesta on saattaavilla uutta tietoa, WIKI/Itäinen pronssikausi)
tekstin lähde: Veijo Saloheimo - Nurmeksen historia
kuva: minä - Toni Timonen
muinaiset
norjalaiset, karjalaiset ja länsi-suomalaiset eli kainulaiset.
Yhteinen takamaa, vaikkapa laajakin, johti tietysti erimielisyyksiin.
- kainulaiset pyysivät apua norjalaisilta uusien tulokkaiden karjalaisten karkottamisesta. (Egilin Saaga)
- monia sotaretkiä norjalaisten käydessä Karjalassa ja karjalaisten vuorostaan Pohjois-Norjassa, Haalogalandissa hävittämässä, niin kuin Norjan saagat kertovat.
- Yleensä lienee eränkäynti kuitenkin tapahtunut rauhallisissa merkeissä
tekstin lähde: Veijo Saloheimo - Nurmeksen historia
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
jää-/kivikauteen liittyvää
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
jää-/kivikauteen liittyvää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti