Ulla Korkatsun kirjutuksii

https://www.facebook.com/ulla.korkatsu
Äitini muisteluita noin 8 vuotta sitten kirjoitin.

Pikkupiiat töissä professorin kesähuvilalla
Professori Erik Lönnroth vietti lääkärivaimonsa Elsan Sillman-Lönrothin kanssa kesät Nurmeksessa. He olivat ostaneet P. J Hannikaiselle kuuluneen huvilan Pielisen rannalta, joka sijaitsi suurin piirtein nykyisen Bomban ja sahan välimailla, Ritoniemessä.
Professori Erik Lönnroth (lempinimeltään Olkikatto-Erkki, 1883–1971) oli merkittävä mies koko Suomessa. Hän oli suomalainen professori ja Helsingin yliopiston rehtori (1950–1953). Hänen isänsä oli sotarovasti Alfons Lönnroth, ja toimi pitkään Lappeen kirkkoherrana ja isän eno Knut Stjernvall suunnitteli suomen ensimmäisen rautatien ja kohosi myöhemmin koko Venäjän rautatiehallinnon päälliköksi. Eric Lönnroth oli mukana myös perustamassa Suomen Luonnonsuojeluyhdistystä vuonna 1938. Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsasvaltuuskunnan puheenjohtajana hänen panoksensa patsaan aikaan saamiseksi oli hyvin olennainen. Veli Arvo Lönnroth toimi tie- ja vesihallituksen pääjohtajana sekä rautatie-, tie ja vesirakennuksen professorina. Tiedemiespuolen vastapainona Lönnroth oli hyvin lahjakas viulisti.
Lönnrothin vaimo, Lääketieteen lisensiaatti Elsa Sillman oli metsänhoitaja Conrad Sillmanin tytär.

Pitkospuita pitkin huvilalle
Lönnroth oli kuullut juttua Valtimolaiselta taksikuski Siiri Kaltilalta, mummostani Leena Lehikoisesta, joka oli ahkera tekemään töitä ja auttamaan muitakin. Ja samanlaisia olivat hänen kaksi tytärtään Anja, 12v ja Anna 14v. Niinpä he palkkasivat tytöt Ritoniemen huvilalle kesäksi piioiksi. Tämä on silloisten Anja ja Anna Lehikoisen kesälomatarina, elettiin vuotta 1946.
Tytöt tulivat Nurmekseen junalla Rumosta ja Lönnrothien pariskunta omalla autollaan Helsingistä.
Sahan pihalta he kävelivät laukkuineen suon poikki pitkospuita pitkin huvilalle. Seurueeseen kuului myös perheen koira. Matkan varrella, suon keskellä oli lähde, josta he kävivät hakemassa juomavettä. Pihaan tullessa Eric sanoi, että nyt ollaan taas kotona, täällä luonnonhelmassa.
Huvila oli hieno rakennus. Alhaalla olivat sali ja keittiö ja yläkerrassa oli kolme makuuhuonetta. Yhden huoneista saivat tytöt. Huvilassa ei ollut sähköjä, vaan valona käytettiin öljylamppuja. Pihapiiriin kuuluivat myös sauna, aitta ja kellari.
Ensimmäinen suuri työmaa oli huvilan siivous. Siihen meni monta päivää. Tytöt kuurasivat lattiat, ripsuivat vastalla hämähäkinverkot laipiosta. Huonekalujen päältä poistettiin valkoiset lakanat ja ulkoaitan orrelta haettiin matot ja kauniit valkoiset pitsiverhot. Tytöt huiskivat hikipäässä, vaikka suurimman työn teki kuitenkin Elsa itse ja hän valmisti myös ruuat. Lönnrotheilla ei ollut omia lapsia ja tytöt saivat hyvän kohtelun.
Kun talo oli siivottu ja kaikki tavarat olivat paikoillaan. Tytöt istuivat salissa hiljaa ja ihailivat koko komeutta. Huonekalut olivat koristeellisia, pehmyt sohva ja tuolit, kirjahyllyt täynnä kirjoja ja nurkassa yksi kummastus; piano. Se oli aika elämys kun Anja ja Anna tulivat Rumosta pienestä talosta, missä oli vain tuolit ja pöytä sekä sängyt.
Seuraavaksi suurin työ oli kasvimaan teko. Elsa kasvatti paljon erilaisia juureksia ja perunoita.
Koska Erik oli luonnonsuojelun kannattaja, pihamaalla oli myös kolme kompostia, joista sai hyvän mullan. Pihamaalla oli myös omenapuita ja viinimarjapensaita

Matonpesua ja tivolihurvittelua
Elsa hoiteli tyttöjen kanssa taloutta ja Erik käveli metsässä koiransa kanssa, tarkkaili luontoa, kalasti Pielisestä, marjasti ja sienesti lähi metsissä. Yleensä professorilla oli piippu suussa ja hänestä oli mieluisaa kertoa tytöille erilaisia tarinoita.
Huvilan ranta oli matala ja sinne ajautui Nurmeksen sahalta tukkeja, Joita sitten Anja ja Anna työntelivät rannalta sahalle päin.
Rannalla oli sauna, jossa tytöt saunoivat lauantai-iltaisin. He uivat ja ottivat laiturilla aurinkoa ja läheiseltä lavalta kuului tanssimusiikki. Anna kertoi, että kerran siellä oli ollut jopa Tapio Rautavaara laulamassa. Tansseihin ei kuitenkaan sen ikäisenä ollut mitään kiirettä.
Välillä Leena kävi tyttöjä katsomassa ja autteli samalla Elsaa, Leena pesi tyttöjen kanssa mattoja laiturilla. Ja he huuhtelivat mattoja niin, että Leena istui veneessä maton toisessa päässä ja tytöt pitivät laiturilla toisesta päästä kiinni. Yleensä huuhtelu sujui hyvin, mutta yksi matto oli tipahtanut järven pohjaan ja siellä se on vieläkin.
Se ei ollut kuulemma haitannut, vahinkoja sattuu, Elsa oli sanonut. Leena lähti kotiin uusi mekkokangas kainalossa.
Eräänä lauantaiaamuna Elsa antoi Anjalle ja Annalle rahaa maatalousnäyttelyä varten. Samaan aikaan Nurmeksessa oli kuitenkin myös Tivoli. Anna sanoi pikkusiskolle, että nyt mennään tivoliin ja jos kerrot rouvalle saat selkään. Niinpä tytöt hurvittelivat rahat tivolissa. Anja voitti onnenpyörästä puukon, mutta vaihtoi sen karamellipussiin. Myöhemmin oli harmittanut, kun oli ajatellut, että olisi se isä ollut puukosta mielissään.
Illalla, kun tuli kysely, että mitä kaikkea tytöt olivat nähneet maatalousnäyttelyssä. Kummatkin olivat olleet aivan hiljaa, eivätkä olleet vastanneet mitään. Varmaan Elsa ja Eric olivat arvanneet asian oikean laidan, mutta eivät sanoneet mitään.

Koivu nurin justeerilla
Pariskunnan ikkunan takana oli iso koivu, jonka oksat hakkasivat ikkunaa vasten. Erik sanoi Annalle, että sinä kun olet metsätyömiehen tytär, niin otetaan justeeri ja katkaistaan tuo koivu. Anna sahasi professorin kanssa koivun poikki. siitä sai hyvät halot saunan lämmitykseen. Anja katkoi koivusta hyvät vastat. Elsaa oli naurattanut koko touhu ja hän oli sanonut sen minkä tytöt päättävät, sen he myös tekevät. Kummastakin tytöstä kasvoi oikein ” tormakoita ”suurperheen emäntiä. Molemmat muistelivat usein tätä mieluisaa muistoa Valtimon vanhainkodilla, jossa Anna Hakulinen asui viimeiset vuotensa. Hän kuoli vuonna 2006. Äitini, Anja Korkatsu asustaa Rasimäellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti