Evakot ja pakolaiset


Vaikka kyseessä oli suomen kansalaisten sisäinen siirto, evakoiden kokema syrjintä oli yleistä. Suomalaiset karsastivat...
Posted by Mika Wist on 3. syyskuuta 2015


pitihä se laittaa vaikka en pidäkkää ku karjalaisia käytetään propagandan välineenä...

"Ei suomekot ollah ainoit suomelazii.. karjalkot, ruoččikot ta suamekot ollah myösgi suomelazii..."

1 kommentti:

  1. " Ollako evakko vai pakolainen?

    Eipä uskoisi, että sanojen evakko ja pakolainen määritelmä ja käyttäminen on niin vaikeaa. Viime aikoina on näitä kahta sanaa käytetty joko tahallaan tai tahtomatta sekaisin ilman todellisuuspohjaa niin eri viestimissä kuin puheissakin, juhlapuheista ja seminaareista puhumattakaan.

    Sivistyssanakirjan mukaan pakolainen on henkilö, joka joutuu syntyperänsä, uskontonsa, mielipiteidensä tai muun sellaisen vuoksi vainoa peläten pakenemaan vieraaseen maahan.

    Pakolaisneuvonta ry määrittelee pakolaiseksi henkilön, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Ja maansisäiset pakolaiset ovat ihmisiä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa, mutta eivät ole lähteneet kotimaasta. Pakolaisstatuksen saaminen on määritelty Geneven sopimuksessa.

    Evakko taas on Sivistyssanakirjan mukaan toiselle paikkakunnalle evakuoitu henkilö, sodan alta evakuoitu henkilö. Evakuoinnilla tarkoitetaan ihmisten saattamista turvaan vaaratilanteessa. Evakuointi on pakkotoimi, eli evakuoitavien suostumusta ei tarvita. Sodan uhatessa siviiliväestö viedään turvaan. Siirtoväellä tarkoitetaan Sivistyssanakirjan mukaan sotatoimien tai alueluovutusten takia kotiseudultaan muualle oman maan alueelle siirtynyttä väestöä.

    Karjalasta evakuoitiin talvisodan alkaessa noin 430 000 henkilöä muuhun Suomeen ja Lapin sodan tieltä evakuoitiin noin 170 000 henkeä. Suurin osa Lapin sodan tieltä evakuoiduista pääsi palaamaan kotiseuduille, mutta Karjalasta evakuoidut eivät päässeet palaamaan rauhan sopimuksen liittyvien alueluovutusten takia. Puhutaan luovutetusta alueesta.

    Näin 75 vuoden jälkeen vaikuttaa siltä, valtakunnan mediassa nämä käsitteet sekoitetaan tai ovat sekoittuneet keskenään. Suomen valtion suuri ponnistus karjalaisten sijoittaminen eri puolelle Suomea, on vielä hyvin ihmisten muistissa. Karjalaiset eivät ole pakolaisia, mutta kylläkin valtion toimesta pakkosiirretty sodan alta eli evakuoitu. Ja ne ketkä eivät ole päässeet palaamaan asuinsijoilleen, ovat lisäksi siirtokarjalaisia.

    Karjalaisten sijoittumista eri puolille Suomea on pidetty esimerkkinä monissa esitelmissä ja puheissa nykyisten Suomeen tulevien pakolaisten, niin kiintiöpakolaisten kuin turvapaikanhakijoiden sopeutumisessa. Näin voidaankin tehdä, kuten Outi Fingerroos Karjalan Liiton 75-vuotisjuhlaseminaarissa keväällä 2015 teki, mutta silloin on visusti pidettävä käsitteet erillään.

    Karjalaisten on helppo ymmärtää omien kokemusten pohjalta pakolaisten kohtaamia vaikeuksia yhteiskunnassa, vaikka lähdön syyt eivät välttämättä ole samoja kuin aikoinaan karjalaisilla evakoilla. Varmasti jokainen karjalainen tietää, että olisi paljon parempi saada ratkottua ongelmat siten, ettei tarvitsisi lähteä kotiseudultaan tai ainakin siten että paluu olisi mahdollista nopeasti. Tähän pitäisi maailmanlaajuisesti keskittyä.

    Emmekö jo 75 vuoden jälkeen vihdoin voisi olla kaikki samaa mieltä, että karjalaiset ovat evakkoja! Olemmehan kaikki kuitenkin samaa kansaa, suomalaisia. "

    Marjo Matikainen-Kallström

    Karjalan Liiton puheenjohtaja

    http://www.karjalanliitto.fi/tiedotteet/puheet/ollako_evakko_vai_pakolainen

    VastaaPoista

hunting sword