karjal.fi: Suomen kieli- da vähembistöpoliitiekas on seizavuksen aigukauzi

Suomen kieli- da vähembistöpoliitiekas on seizavuksen aigukauzi

Nevvostoliitos oli vuozinnu 1970–1982 seizavuksen aigukauzi. Silloi oli puolovehjohtajannu Leonid Brežnev. Seizavuksen aigukauzi merkičči, ku kai kehitys hilleni, azettui i väheni. Suomen kieli- da vähembistöpoliitiekas seizavuksen aigukauzi algoi toven tevol konstitutsiiuvvistuksen tulduu voimah 1.3.2000. Hot konstitutsies mainitah erikseh erähii rahvahallizii vähembistölöi kui saamilazet da čiganat dai tunnustetah muuloingi vähembistölöin oigevuot omah kieleh i kul’tuurah, kielipoliitiekku on olluh ylen azetunnuos tilas. Ainavo rahvahalline vähembistö kudaman azielois on hyvin pietty huoldu, ollah ruočinkielizet suomelazet. Saamilazien, čiganoin da karjalankielizien dielot ollah pahal tiel, hos Europan Nevvoston sobimukset kehoitetah meijän muadu kogonah eriluaduzeh poliitiekkah. Viime kerral saimmo nähtä seizavuksen aigukavven poliitiekan tuloksii, ku kaksi saamilazien stuatussua kohendajua zakonezitysty kumattih parluamentas kevätkuus.

Mistöi moine poliitiekku roih? Sih on kaksi syydy. Ruočinkielizet kollektiivat pietäh kynzin da hambahin kiinni omas stuatusas i vastustetah jyrkäh zakonanluajindallizii uvvistuksii, kudamat koskietahes muuloi ryhmii i sežo muuloile rahvahallizile vähembistölöile annettavii valdivonavustuksii. Net uskotellah omale ičele, ku kai muutokset heikondetah heijän omii eduloi. Monet meijän muan kielipoliitiekas vastuajat virguniekat da läs kaikkien puolovehien poliitikat myös ei tahtota riidua ruočinkielizienke i hyö ei olla valmehii luadimah uvvistuksii. Taktiekallizis syylöis nuat oppurtunistat kannatetah viiputuskielizien da muahmuuttajien stuatusan parandamistu, ku heidy ei voidas syyttiä vähembistölöin vastustajikse. Toine tärgei syy on perindehelline kiihkurahvahallismieline ajattelu, kudamua on kui ruočin- muga i suomenkielizel puolel. Tämän tiijon mugah Suomes on vai kaksi kieldy da yksi rahvas. Ku kentah kaččou oman ičen vähembistöh kuulujakse libo pagizou väistyjäkse kielekse libo ”murdehekse” se on vaiku välikauzi suomekse muutandas. Nenga ajattelijoi i ruadajii poliitikkoi, virguniekkoi, meedien edustajii, yliopiston opastajii da rahvahallisjärjestölöin aktivistoi on hämmästyttäjän äijy. Sen olemmo myö Karjalan Kielen Seuran puoles pagizijois tiijustannuh jälgimäzen 12 vuvven aigah.

Rahvahallizien vähembistölöin stuatussua voijah kohendua vai sil, ku nämmät ryhmät lujah ruatah yhteisruaduo. Toine da raviembi keino on käytändönlähäzembi. Ruatah muga kui KKS on ruadanuh. Seura on luobunuh vähäzekse aigua ajamas zakonanluajindallizii uvvistuksii da vastinehekse kielipoliitiekas huoldu pidäjät virguniekat da puolovehjohtajat ollah lepytty karjalan kielen i kul’tuuran elvytysohjelman todevuttamizeh vuvvennu 2017. Ohjelman todevuttau Karjalan Kielen Seura yhteisruavos Opastus- da kul’tuuruministerstvanke.

- Pertti Lampi

2 kommenttia:

  1. Ei tuah kirjutukseh voi nimidä ližätä. Dielot ollah varzin nenga.

    Karjalakse pagizijat ollah pikkuine (toiči tunduu ku liijan pikkuine) arteli da poliitikat nečen tiijetäh. Äijiä enembän pidäy meijän olla ezil, kirjuttua da paista täl kielel.

    VastaaPoista
  2. Mennyt nedälil kačoin televiizoras Ylen ruočinkielizen valličusegzuamenan, kus oltih paikal kai puolovehien paginanvedäjät ( http://areena.yle.fi/tv/2586860 ). Minul roihes moine duumu:

    Konzubo nämät tulijat ministrat da načalniekat jiävitähes karjalankielizeh valličusegzuamenah? Ylehäi kodvazen aigua tagaperin zavodi uudiztyönnöt täl kielel Pohjas-Karjalan raadivos, joga nedälii pidäs kuuluo.

    Libo kuibo maltajii ollah Stubb, Sipilä da Soini "pagizemah" viiputuskielel? A čiganoin kielel?

    Pritvoršiekat poliitikat ainos mustetah propovieduija vähembistörahvahien dai kielilöin puoles da uskaldua kaikenmostu. Käytändös neče tarkoittau vaiku ruočikse pagizijoin ristikanzoin äbäzöičendyy da heijän dieloloin puolistamistu - saamilazet, karjalankielizet da toizet lykätä iäres, eihäi heil ole nimidä oigevuttu prižmie tazapuolistu kohtavundua! Tozielokses hyö (meijän piämiehet da virguniekat) ruatah nenga, vuozi vuuvven jälgeh, olgah hos mittumat lubavukset da zakonat...

    Puaksuh on jygei uskuo što dielot vois muuttuo parembikse.

    VastaaPoista