wikipedia: Suomen karjalankieliset

Suomen karjalankieliset on kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö Suomessa ja, joka on pääosin uskonnoltaan ortodoksinen. Karjalaiset saivat vaalia perinteitään ja puhua omaa kieltään suhteellisen rauhassa 1800-luvun lopulle. Suomalaiskansallisen liikkeen kasvaminen ja yhteiskunnallinen kehitys saivat aikaan karjalaisten voimakkaan suomalaistamisen. Vaikka Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa alkoi täälläkin eurooppalaisten valtioiden tapaan pyrkimys kohti yhtenäisvaltiota. Valtiovalta, kirkko ja koululaitos eivät halunneet antaa tilaa vähemmistön kielelle ja kulttuurille. Kuitenkin samaan aikaan kielitieteilijät aloittivat karjalan kielen kielitieteellisen tutkimuksen. Suomalaisuusliikkeelle oli katkera pettymys, että karjalaa pidettiin omana kielenään. Kuitenkin modernia suomen kirjakieltä luotaessa otettiin mukaan sanastoa karjalasta. Suomessa 1920-luvulla syntynyt äärinationalistinen liike Akateeminen Karjala-Seura (AKS) ei hyväksynyt karjalan kieltä vaan piti sitä suomen murteena. Karjalaista kulttuuria liike piti osana ikivanhaa suomalaista kulttuuria. Propagandatyön avulla karjalaisia saatiin muuttamaan etu- ja sukunimiään suomalaisiksi. Suomalaistamistyöhön osallistui virkamiehiä, opettajia, pappeja, karjalaisjärjestöjä, taiteilijoita ja lehdistön edustajia. Propagandan ja suomalaistamistyön vaikutukset näkyivät 1980-luvulle asti.

Käytännössä kaikki Suomen karjalankieliset n. 40 000 evakuoitiin Karjalasta valtaväestön keskuuteen. Täysin karjalaisia kyliä muodostettiin vain muutamia. Kieli säilyi kuitenkin suvuissa ja kodeissa. Tässä auttoi usein omat yhdistykset ja ortodoksiset seurakunnat. Niissä toimiessa voitiin vapaasti puhua karjalaa.

Vuonna 2011 Suomessa oli arviolta 350 000, joista n. 30 000 lasketaan kuuluvaksi karjalankieliseen väestöön. Identiteetin muodostavat oma kieli, ortodoksinen uskonto ja karjalainen kulttuuri. Suomen karjalankieliset ovat kaksikielisiä ja heistä valtaosa onkin väestöreksiterin mukaan suomenkielinen. Karjalan kielen on voinut valita äidinkielenkseen vasta vuodesta

Vuonna 2011 Suomessa oli arviolta 350 000, joista n. 30 000 lasketaan kuuluvaksi karjalankieliseen väestöön. Identiteetin muodostavat oma kieli, ortodoksinen uskonto ja karjalainen kulttuuri. Suomen karjalankieliset ovat kaksikielisiä ja heistä valtaosa onkin väestöreksiterin mukaan suomenkielinen. Karjalan kielen on voinut valita äidinkielenkseen vasta vuodesta 2011, vaikka kieli sai vähemmistökielen aseman asetuksella 27.11.2009. Kielensä merkinneiden määrään vaikuttaa siis kaksikielisyys ja se, että rekisteröiminen ei ole ollut mahdollista, kuin hetken aikaa. Karjalaa päivittäin käyttäviä on arvioitu olevan noin 5 000. Suomessa puhutaan kolmea karjalan murretta livvinkarjalaa, varsinaiskarjalan etelämurretta ja varsinaiskarjalan pohjoismurretta eli vienankarjalaa.

Vuonna 2010 käynnistetyssä EU-rahoitteisessa ELDIA-tutkimushankkeessa tutkittiin 15 euroopan vähemmistökieltä. Hankkeen tutkijat ovat todenneet seuraavaa: "Karjalankielisen vähemmistön etninen kieli on Suomessa yksiselitteisesti autotokninen kieli ja kielitieteelliseltä statukseltaan siten täysin rinnastettavissa suomen kieleen; molempia kieliä on puhuttu nykyisen Suomen alueella "traditionaalisesti" ja tarkalleen yhtä kauan. Toiseen maailman sotaan asti karjala oli Suomessa autotokninen ja alueellinen vähemmistökieli, alueluovutusten myötä siitä tuli autotokninen, ei-alueellinen vähemmistökieli alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan tarkoittamassa mielessä."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_karjalankieliset

Oigiesti pidäs sanuo Suomenkarjalazikse nigo Suomen karjalankielizikse.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti