Heimosodat: "Karhunpesäsuunnitelma"



WIKIPEDIA
Karhunpesäsuunnitelma oli suomalaisten heimoaktivistien vuoden 1920 aikana kehittämä sotilaallinen suunnitelma, joka tähtäsi Itä-Karjalan irrottamiseen Neuvosto-Venäjästä. Karhunpesäsuunnitelma ei koskaan sellaisenaan pantu toimeen, mutta se toimi sittemmin Itä-Karjalan kansannousun pohjana. Tästä syystä sen suunnittelu on erittäin keskeinen vaihe Suomen heimosotien historiassa ja Itä-Karjalan politiikassa. Suunnitelman tarkoituksena oli luoda Itä-Karjalan itsenäinen kansallisvaltio, josta muodostuisi neutralisoitu puskurivaltio Suomen ja Neuvosto-Venäjän välille. Tämä suunnitelma erosi Suomen alkuperäisestä ulkopoliittisesta linjasta, joka tähtäsi Itä-Karjalan Suomeen liittämiseen. Aktivistit kuitenkin toivoivat, että Itä-Karjalan vapautuminen antaisi käynnissä olleille Tarton rauhanneuvotteluissa paremman pohjan aluevaatimuksille.

Suunnitelman pääsuunnittelijat olivat Repolan nimismies Bobi Sivén ja Repolan toimituskunnan kansliapäällikkö ja suojeluskunnan päällikkö Paavo Höttönen. Sivén ja Höttönen kuitenkin konsultoivat useita eri heimoaktivisteja ja -sotureita suunnitelmaan luodessaan. Suunnitelmasta olivat tietoisia myös ulkoministeri Rudolf Holsti ja ulkoministeriön virkamiehet, sekä mahdollisesti muutamat muutkin heimoystävälliset poliitikot.



Suunnitelman tausta
Syksyllä 1918 suomalaisia vastaan Englannin tuella taistelleet karjalaiset kääntyivät suomalaisten puolelle. Ympärysvaltojen interventiojoukot poistuivat Itä-Karjalasta ja Muurmannin rannikolta syys–lokakuussa 1919. Vienan Karjalaan muodostui käytännössä jo kesällä 1919 valtatyhjiö valkoisten venäläisten menettäessä otteensa alueesta, kun taas eteläisempi Aunuksen Karjala oli suomalaisten karkottamisen jälkeen lähinnä venäläisten bolševikkien hallussa. Suomalaiset jäivät miehittämään vain rajan pinnassa sijainneita Repolan ja Porajärven pitäjiä, joiden asukkaat olivat päättäneet liittyä Suomeen. Itäkarjalaiset tajusivat heille koittaneen parhaimmat mahdollisuudet itsenäisyyteen. Uhtualla perustettiin heinäkuussa 1919 Vienan Karjalan väliaikainen toimikunta, joka käytti valtaa Vienan alueella seuraavan vuoden ajan. Se torjui valkoiset venäläiset Vienasta ja neuvotteli valkoisen Pohjois-Venäjän armeijan komentajan kenraali Jevgeni Millerin kanssa Vienan Karjalan tulevaisuudesta, kunnes Millerin armeija Arkangelissa romahti helmikuussa 1920. Uhtuan väliaikaisen hallituksen koollekutsumat, yleisellä äänioikeudella valitut 117 edustajan maapäivät kokoontuivat 21. maaliskuuta – 1. huhtikuuta 1920. Ne vaativat kansanäänestystä Vienan Karjalan itsenäisyydestä ja neuvostojoukkojen välitöntä poistumista alueelta. Toimikunnan nimeksi muuttui Karjalan väliaikainen toimikunta, kun siihen liittyi Aunuksen Karjalan kuntia. Itä-Karjalan kansallista itsemääräämisoikeutta vastustaneet bolševikit valtasivat Vienan Karjalan alueen touko–kesäkuun 1920 aikana ja itäkarjalaisten oma hallitus pakeni Uhtualta Suomeen juhannuksen aikoihin.[2][1]

Huonosti aseistetun muutaman sadan karjalaispakolaisen johtoon nousi suomalainen jääkärikapteeni Kalle Mata. Joukko kävi syyskuuhun 1920 asti muutamia sissitaisteluita, kunnes vetäytyi kokonaan Suomen puolelle. Tämän jälkeen hän hakeutui Itä-Karjalan vapauttamissuunnitelmia ulkoministeriölle tehneen Repolan nimismiehen Bobi Sivénin seuraan. Sivén ja Mata aloittivat luoda Karhunpesäsuunnitelmaa, kun syksyllä 1920 selvisi, että Repola ja Porajärvi aiottaisiin luovuttaa Tarton rauhassa takaisin Neuvosto-Venäjälle ja itäkarjalaiset jätettäisiin oman onnensa nojaan. Sivén ilmoitti ulkoministeri Rudolf Holstille, ettei Repola alistuisi pelinappulaksi vaan lähtisi, vaikka epätoivoiseen taisteluun vienalaisten kanssa itsenäisyyden saavuttamiseksi. Syys–lokakuussa Repolan kunnallisvaalien tuloksen perusteella Repola erosi Suomesta ja Venäjästä ja julistautui itsenäiseksi hallituksenaan Repolan toimikunta. Porajärvi toimi perässä samoin. Repola ja Porajärvi aikoivat nousta Neuvosto-Venäjään liittämistä vastaan kapinaan, joka olisi ollut ponnahduslauta koko Itä-Karjalan vapautumiselle.[1]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

alan vaihtoa suunnittelen