karjal: Sugunimet sidovutettih karjalazii Suomeh

https://www.karjal.fi/verkolehti/2017/12/sugunimet-sidovutettih-karjalazii-suomeh/
Rahvahanškola da muanruadajoin iččenästymine annettih sugunimet Raja-Karjalan pravoslaunoloile, tuoreh väitös ozuttau.
Kuopion jeparhien jepiskoppu Jari Jolkkosen sugunimi kuuluu on ylen suomelaine. Nimen tagaperäl on yhtelläh Vahnan Sanan prorokku Elisa, gretsien kielekse Elisaios. Elisaiosas kehityi ven’ankieline Jelisei, kudai kiändyi Karjalas muodoh Jolkko. Konzu Raja-Karjalas ruvettih ur’kal ottamah sugunimilöi 1800-luvun lopul da 1900-luvun allus, Jolkon peräh ližättih piäteh -nen, da nenga rodih uuzi jäzen suomelazeh sugunimistöh.
Jolkkosen sugunimi on pieni muru kielitiedoilii Outi Patrosen ylen suures tutkinduainehistos. Patronen on tutkinuh omassah tänä sygyzyn kaččotus väitöskirjas, kuibo rajakarjalaine pravoslaunoi rahvas suadih sugunimet piäozin 1890 ‒ 1920-luguloil. Ičegi rajakarjalastu suguu olii Patronen kyzyy mindäh rajakarjalazet suadih sugunimet da tutkiu kaikkien Raja-Karjalas käyttöh otettuloin sugunimilöin juuret.
Raja-Karjalan aloveheh kuuluu Suojärvi, Korpiselkä, Soanlahti, Suistamo, Impilahti da Salmi. Vuvvennu 1939 alovehel oli nenga 50 000 eläjiä.
Raja-Karjalan sugunimibuuman tagaperäl vaikutetah enne kaikkie praktiellizet syyt. Sugunimie tarvittih suvvos, priziivois armieh da nalogoinotos. Nimenomah muanruadajien iččenästymine luadi kovan kyzyndän uuzile sugunimilöile, ku tuorehet muanomistajat eroitettas toine toizes. Patrosen mugah suomenkieline rahvahanškola lujendi suomen kielen da suomenkielizien sugunimilöin stuatussua Raja-Karjalas. Vuvvennu 1880 perustetul Sortavalan opastaiseminuariel i sen jullatul suomenkielizel Laatokka-lehtel oli merkiččii rouli Karjalan sidovuttamizes ozakse Suomie. Samoiten net heikondettih karjalan kielen stuatussua, konzu paistu karjalan kieli jäi kirjallizen suomen pimeikköh, da ei karjalankielizel kul’tuural olluh tilua kehittyö, Patronen tovestau.
Vuozisuas sugunimen sai jogahine pereh. 1800‒luvun allus sugunimilöi oli vaiku erähil, no 1800‒luvun lopul sugunimet ruvettih tabuamah sežo yhteiskunnan alimat kerrokset. Sugunimet sego vallittih iče sego virguniekku luadi valličuksen perehen puoles.
Oza rajakarjalazien otettulois sugunimilöis perustuu vahnoih ven’ankielizih patronimoih libo tuatannimilöih, toizet ollah laihinua pappilistol da buržuilistol. Sugunimilöi kehitettih taloin- da hierunnimilöis, toizet keksittih kogonah uuzii sugunimilöi.
Hos karjalan kieli oli Suomen alovehen vähembistökieli da pravoslaavi vähembistöviero, Raja-Karjalas niilöil oli enimistöstuatussu. Kieli da pravoslaavi iččenäh ollah rajakarjalazen identitietan ydimes. Outi Patrosen mugah sežo stuatussu kahten suuren valdivon välis miäritti rajakarjalazuttu. Alovehen rahvahalisto otti virityksii kui päivännouzus muga i päivänlaskus.
Pravoslaunoloin suadut suomenkielizet sugunimet ollah Patrosen mugah oza leviembiä kehitysty, kudual opittih luadie Suomen pravoslaunois kirikös toven suomelaine. Järgieh Suomen iččenästymizen jälgeh kirikkö siirdyi Moskovan patriarhan alazuos Konstantinopolin patriarhattah, da otti käytändäh päivänlaskupuolizen aijanlaskun i algai kehittiä suomenkielizii jumalansluužbii. Suomenkielizet sugunimet oldih omas puoles sidovuttamas rajakarjalazii pravoslaunoloi Suomeh.
Lähte: Saila Keskiaho, Kotimaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ylä-Karjala Bomban juhlaviikko