skansit Pielisellä


NURMES
Valtimon Historia, Ismo Björn 2009, poimittua:
1656-1657 rakennettiin skanssit Nurmekseen ja Lieksaan varmistamaan niiden kautta kulkeneita kulkuväyliä ja näitä kahta keskuspaikkaa. Rakentajina vääpeli Olof Gröningin johtamat sotamiehet ja paikallliset talonpojat. Nurmeksen skanssin pituus oli 75 m, leveys 68 m ja korkeus 5 m. Skanssissa oli kaksinkertaiset hirsiseinät ja kaksi porttia. 
Nurmeksen skanssista tiedetään erittäin vähän, jopa sijainti on epäselvä. Paikannimen perusteella on arveltu, että se olisi sijainnut Kuokkastenkosken Linnasaaressa tai ylempänä pohjoiseen johtavaa vesireittiä suojaamassa Kastellinkankaalla (jota pidetään todennäköisempänä paikkana). 
Syrjässä olleelle Nurmeksen skanssille ei ollut juuri käyttöä, joten se jäi pois käytöstä jo 1670-luvulla.

kastari (krl.) - kastaali (suom.) - kastal (swed.) ← Castellum (lat.)
castle (eng.) ← Castellum (lat.)

Novgorodilaiset ja heidän mukaansa karjalaiset puhuivat "kastareista," ruotsalaiset "kastelleista." - Kustaa Vilkuna - Matkustelua kotimaassa (alk. lähde Kustaa Vilkuna Kastal. - Kulturhistoriskt lexikon VIII. Hki 1963 s.330)
Valtimon pohjoispuolelta, Elomäestä löytynyt miekka


BRAHEA
Ruptuuri­sodan aikana kaupunkia puolustamaan rakennettiin hirrestä linnoitus eli skanssi. Se oli mitoiltaan 71 × 53 metriä. Linnoitus oli rakennettu hirrestä, ja siinä oli joka kulmauksessa pyöreä torni sekä kaksi porttia. Sodan aikana vuonna 1656 kaupunki joutui kuitenkin hävityksen kohteeksi eikä toipunut enää koskaan.

Kaupungin alueella sijaitsi muun muassa raati­huone, ortodoksinen tsasouna, porvarien asuin­taloja ja vuonna 1667 valmistunut luterilainen kirkko nykyisen kirkon paikalla. Brahean kaupungissa toimi koulu vuodesta 1663.

Kyrön skanssi vaakunassa


pienoismalli viisinurkkaisesta skansista

pienoismalli nelinurkkaisesta skansista



pienoismalli skansista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Alugha videjoi