karjal.fi: Karjalankielizien pidäs pyzyö yhtes

https://www.karjal.fi/verkolehti/2017/01/3090/ 
Karjalankielizien pidäs pyzyö yhtes
Pakkaskuun lopul kerävyi läs 50 hengie Päivännouzu-Suomen yliopistole Karjalankielizet identitietat rajal -simpoziumah. Tämän monitiijollizen seminuaran aigua rahvas kuultih enämbi kymmendy paginua karjalan kieleh da karjalazih näh. 
Kogemuksien bokkah jättämine
Milla Uusituvan tutkimukses nägyy kui 1960-70 luvun rajakarjalazien pagizuttelulois kuuluu äijän pagizutettavien kogemuksii, no net jätettih bokkah da pyzyttih tarkah pagizuttelun tiemois da kyzymyksis. Anne-Mari Kivimäki paginas tuli ezih se, kui Karjalas kerättih äijän kandelehen soitandua da runopajatandua, no sih aigah vähembi arvos piettyy ”garmuuninsoitandua” ei arhiivoih tallendettu, da sentäh ezimerkikse hänen ruavon piähengilön suistamolazen Il’l’a Kotikallion (Sinda) soitandua ei juuri arhiivois lövvy. Toizeh tabah bokkah jättämine nägyi Ulriikka Puuran tiemas. Häi saneli vepsänkielizih näh. Vepsänkielizien piäalovehhäi on Ven’al Karjalan tazavallan suvipuolel, vaiku pikoi palaine vepsäläzien alovehes kuuluu Karjalan tazavaldah, ga yksikai ezimerkikse vepsän kielen opastuskniigois da vepsäläzien Kodima-lehtes sanellah enimyölleh Karjalah (Karjalan tazavaldah) näh da toizien alovehien vepsäläzet jiäjäh rouno ku bokkah. 
Ken voi luadie karjalastu kul’tuurua
Ezitettih päivän aigua kriitiekkua sihgi näh, voibigo karjalazittah juurittah luadie karjalastu kul’tuurua. Vikse nengozet mielet tullah sen periä, gu karjalastu kul’tuurua on opittu ottua toizien joukkoloin omakse. Vahnembua ezimerkii täs tiettäväine on se, gu kerättih Kalevala-eepossu suomelazien eeposakse, ga tädä tapahtuu tänäpäigi eri dielolois. Tiina Seppä saneli omassah tutkimukseh näh sit, kui Ven’an Karjalua (enimyölleh Vienan Karjalua) koskijua uudistu jullatah Kainuun paikallislehtis ”Kodimua” da ”Kul’tuuru” rubriekoin al, rouno ku net oldas Suomen uudizii. Toizii Ven’an uudizii pandih ”ulgomuat” rubriekan alle.
Ga ei oppine ottua omakse, sit jogahizel pidäs olla mahto luadie karjalastu kul’tuurua. juurittahgi. Toiči kuulou gu erähät diivitähes, gu kentah karjalazittah juurittah tahtou opastuo karjalan kieleh. Ga mindähbo karjalan kielen pidäs olla salvattu niilöil, kel karjalazii juuri ei ole. Jogahine karjalazeh kul’tuurah libo karjalan kieleh mieldykiinittäi ristikanzu on vaiku pozitiivine dielo, tahtonou häi nostua sidä karjalazennu ku’tuurannu. Ezimerkikse Anne-Mari Kivimäki säveldäy muuzikkua, kudai pohjahes Il’l’a Kotikallion muuzikkah. Kivimäki sanoi, gu häi luadiu muuzikkua, ”kudamua toven sanon karjalazekse muuzikakse, juurittah”. 
Karjalankielizet ei tiijetä toine toizes
Janne Saarikivi omassah paginas saneli mm. Tverin karjalazes kyläs, kudamas yheksäs talois rahvas elettih, da jogahizes talois hänele sanottih, gu se taloi on kylän ainavo taloi, kudamas rahvas paistah karjalakse. Suomesgi eri tapahtumis puutuu vastavuo karjalua ellendäjän da pagizijan kel. Aku rahvas muite joga kohtas paistah vaiku suomekse, sit ethäi tiijä gu ongi karjalan maltai se joga päiviä samazes autobusas sinunke ajelii libo se, kudaman kel läs joga päiviä puutuu vastavuo lähilaukas.
Kielen säilymisty tugi se, gu kollektiivu sai pyzyö yhtes evakuičendan jällesgi. Parahite karjalan kieli on säilynyh juuri niilöis kohtis, kudamis kogo kylä evakuittih yhteh kohtah. Suomes nengozii on ezimerkikse Valdimon Rasimäki da Oulun lähäl olii Muhos. Nämmä kaksi alovehtu ollah tutkimuskohtehinnu eri tutkimuksis. Niina Kunnas tutkiu karjalan kielen tilandehtu Oulun alovehen da Maarit Sireni tutkiu rahvahan kodiloih ičen luajittuloi ”Suojärvii” libo sidä, kui suvun roindurandu nägyy evakkoloin jälgeläzien kodilois da niilöin azuteksis. 
Karjalankielizien pidäs pyzyö yhtes
Natalja Gilojeva saneli kui Yle Uudizih näh tuli allukse työndyö sih näh, gu uudizet ei ole kuulijan oman kylän murdehel. ”Enhäi ni minä oman kylän murdehel uudizii kiännä”, Gilojeva sanoi. Mugahäi on, eihäi ni suomenkielizet uudizet ole uudizien lugijan omal murdehel, uudizii kirjutetah normitetul kielel. Paginprogrammu voibi olla paginkielel, virrallizih uudizih kiändäjes pidäy kohtavuo eri tabah, häi saneli. Ga hos oligi eri kylis eri paginluadu, ei voi sanuo, gu yhtel alovehel paistah täh luaduh, toizel toizeh. Yhten voulostin alovehen paginluadu vaihtelih, kai yhten pagizijan paginas paginluadu vaihtelih. Tämä nägyy Il’l’u Mošnikovan tutkimukses. Häi tutkiu yhten morfolougizen piirdehen vaihteluu ainehistonnu 1960-70 -luvun rajakarjalazien pagizutteluloin kielikorpussu.
Anneli Sarhimaa pagizi sih näh, kui karjalazet pahakse mielekse eroitellah toine tostu murdehien mugah. Erähät paistah sih näh ongo yksi vai moni karjalua, mibo on varzinkarjalua, da ongo liygi ni karjalua. (Täh jälgimäzeh toiči kuulou perustelunnu sidä, gu eihäi livvinkarjalazet ni iče sanota, gu hyö paistah karjalakse: hyö sanotah gu paistah ”livvikse”. Ga sanougo ni savolaine gu pagizou ’suomekse’ libo ’savonsuomekse’ – häi sanou gu pagizou ”savvoo”, yksikai rahvas duumaijah gu savon murdehelgi pagizii pagizou suomekse.) Sarhimaa sanoi, gu pidäs ližätä tieduo sit, kui kaikis vähembistökielien kollektiivois ymbäri muailmua on niilöi samazii probliemoi. Erähät ollah maltettu pyzyö yhtenny joukonnu, da pellastettu kielen, ga toizet ollah kavotettu kielen keskittyjen eroloih, Sarhimaa saneli. 
Tulieh aigah näh
Sarhimaan mugah, gu ližätä karjalan käyttyö kodikielenny, nuorile perehile pidäy tugisistiemu da sistiemu nuorien perehien opastamizeh. Yhtenjyttymiä probliemua saamen- da meänkielizil, no erähis kohtis pietäh perehildoi lapsien nevvolois i m.i. Toinah siepäi vois ottua mallii karjalan kielen kohtalgi. Karjalan kielen kohtal tiettäväine yksi probliemu on karjalankielizien jagavumine ymbäri Suomie, no toinah nygytehniekkua vois ottua hyövykse. Tänäpäi karjalankielizetgi käytetäh kontaktoih nygymeedielöi. Kunnas saneli ezimerkikse Oulun alovehen karjalazis, kui heil on ”karjalazet akat” Whatsapp-joukko da vahnemban polven rahvasgi käytetäh Skypie. Vie kodikieleh näh Sarhimaa lujoitti, gu ei ole välii kui putilleh pagizou karjalua. Ainos voibi opastuo ližiä da käyttäjesgi opastuu.
Riikka Iso-Aholan tutkimukses karjalankielizeh kiännöskirjalližuoh näh nägyy se tozidielo, gu ezimerkikse aiguhizile lugijoile kiännettylöin romuanoin miärän voibi lugie yhten käin sormil. Tuliel aigua tovengi pidäs suaha nygyaigastu kiännöskirjalližuttu kaikenigähizile. Ga karjalakse kiändämine ei ole kebjei. Helka Riionheimo omassah paginas saneli sit, kui karjalan kielen kiändäjil ei ole niilöi välinehii, midä suurembih kielih kiändäjil, mm. tehnolougizii abunevvoloi, kudualoi ammattikiändäjät käytetäh. Tavan mugah sanastoruadogi on toizien, ei kiändäjän ruaduo, no pienien kielien kohtal kiändäjän vältämättäh pidäy ottavuo sanastoruadohgi. Tädä samastu sanottih monet päivän aijannu pagizijat: pidäs olla mittuinegi rajat ylittäi komissii mm. termistöruadoh.
Käytändön ezimerkii eriluaduzih projektoih näh oli mm. Saarikiven saneltu projektu Vieljärvel. Sie luajittih sumčastu karjalankielizien tekstoin kel da laukkoih pandih tekstat karjalakse. Sit kirjutettih lippuine, gu spruavinnet dielot laukas karjalakse, suat sumčazen. Toinah vois Suomesgi mitahto koufeilu ottuakseh yhtenmoizeh: paisset myöjäle karjalakse, suat sumčazen, libo koufien puoleh hindah.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

SCP-113 trap

  SCP-113 https://scp-wiki.wikidot.com/scp-113 in this comic, I tried comic page layout of belgian comic magazine